Lauseita

fi Junassa   »   lv Vilcienā

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trīsdesmit četri]

Vilcienā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Va- --- -r -i----n- ---Ber----? V-- š-- i- v------- u- B------- V-i š-s i- v-l-i-n- u- B-r-ī-i- ------------------------------- Vai šis ir vilciens uz Berlīni? 0
Milloin juna lähtee? C-ko---t-et vil--ens? C---- a---- v-------- C-k-s a-i-t v-l-i-n-? --------------------- Cikos atiet vilciens? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Cik-s-vilc-e-s--ie----B----n-? C---- v------- p----- B------- C-k-s v-l-i-n- p-e-ā- B-r-ī-ē- ------------------------------ Cikos vilciens pienāk Berlīnē? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? At-ai-ojiet, v-i -- v-rēt----ie- -----? A----------- v-- e- v----- p---- g----- A-v-i-o-i-t- v-i e- v-r-t- p-i-t g-r-m- --------------------------------------- Atvainojiet, vai es varētu paiet garām? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. E---omā-u---ā--r mana -ie-a. E- d------ t- i- m--- v----- E- d-m-j-, t- i- m-n- v-e-a- ---------------------------- Es domāju, tā ir mana vieta. 0
Te taidatte istua paikallani. Es-d--ā---------ēžat ma-- ----ā. E- d------ J-- s---- m--- v----- E- d-m-j-, J-s s-ž-t m-n- v-e-ā- -------------------------------- Es domāju, Jūs sēžat manā vietā. 0
Missä on nukkumavaunu? K-r -- g--a--a-o--? K-- i- g----------- K-r i- g-ļ-m-a-o-s- ------------------- Kur ir guļamvagons? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. G---m---o-s-ir-v-l----- s--tāva-b-igās. G---------- i- v------- s------ b------ G-ļ-m-a-o-s i- v-l-i-n- s-s-ā-a b-i-ā-. --------------------------------------- Guļamvagons ir vilciena sastāva beigās. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. Un ----ir--e--o-ānvagons?-– -----e-a-s--tāv--s--u--. U- k-- i- r-------------- – V------- s------ s------ U- k-r i- r-s-o-ā-v-g-n-? – V-l-i-n- s-s-ā-a s-k-m-. ---------------------------------------------------- Un kur ir restorānvagons? – Vilciena sastāva sākumā. 0
Voinko nukkua alhaalla? Va--es-va-u---lē---ejā? V-- e- v--- g---- l---- V-i e- v-r- g-l-t l-j-? ----------------------- Vai es varu gulēt lejā? 0
Voinko nukkua keskellä? V-------a-- gul-t--i--? V-- e- v--- g---- v---- V-i e- v-r- g-l-t v-d-? ----------------------- Vai es varu gulēt vidū? 0
Voinko nukkua ylhäällä? V-- -s----u--u-ē--a--š-? V-- e- v--- g---- a----- V-i e- v-r- g-l-t a-g-ā- ------------------------ Vai es varu gulēt augšā? 0
Milloin olemme rajalla? Kad -ēs b-s---pi--ro-e-as? K-- m-- b---- p-- r------- K-d m-s b-s-m p-e r-b-ž-s- -------------------------- Kad mēs būsim pie robežas? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Ci----g--i- b-auc-----lī-- Be-lī-ei? C-- i--- i- b-------- l--- B-------- C-k i-g- i- b-a-c-e-s l-d- B-r-ī-e-? ------------------------------------ Cik ilgs ir brauciens līdz Berlīnei? 0
Onko juna myöhässä? Vai v---i--s-k-v----? V-- v------- k------- V-i v-l-i-n- k-v-j-s- --------------------- Vai vilciens kavējas? 0
Onko teillä jotain lukemista? V-i Ju-- -r--a-- ka- -- ----sī-? V-- J--- i- k--- k-- k- p------- V-i J-m- i- k-u- k-s k- p-l-s-t- -------------------------------- Vai Jums ir kaut kas ko palasīt? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? V-i-t- --r da-ūt-k--t--o --a---u- dze-am-? V-- t- v-- d---- k--- k- ē---- u- d------- V-i t- v-r d-b-t k-u- k- ē-a-u u- d-e-a-u- ------------------------------------------ Vai te var dabūt kaut ko ēdamu un dzeramu? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? V-i Jūs-v---tu ma-i--amodin-- -.0-? V-- J-- v----- m--- p-------- 7---- V-i J-s v-r-t- m-n- p-m-d-n-t 7-0-? ----------------------------------- Vai Jūs varētu mani pamodināt 7.00? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!