Lauseita

fi Junassa   »   ro În tren

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [treizeci şi patru]

În tren

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Ace-t- -ste-t-en-l----e--er-i-? A----- e--- t----- s--- B------ A-e-t- e-t- t-e-u- s-r- B-r-i-? ------------------------------- Acesta este trenul spre Berlin? 0
Milloin juna lähtee? Câ---pl--că -renu-? C--- p----- t------ C-n- p-e-c- t-e-u-? ------------------- Când pleacă trenul? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Câ----ju-g--t-e--- l---er-i-? C--- a----- t----- l- B------ C-n- a-u-g- t-e-u- l- B-r-i-? ----------------------------- Când ajunge trenul la Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? S--z----mă--pot s- trec? S---------- p-- s- t---- S-u-a-i-m-, p-t s- t-e-? ------------------------ Scuzaţi-mă, pot să trec? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. C--d-c---cest--e-t-----ul -eu. C--- c- a----- e--- l---- m--- C-e- c- a-e-t- e-t- l-c-l m-u- ------------------------------ Cred că acesta este locul meu. 0
Te taidatte istua paikallani. C--d-că st-----e ----l---u. C--- c- s---- p- l---- m--- C-e- c- s-a-i p- l-c-l m-u- --------------------------- Cred că staţi pe locul meu. 0
Missä on nukkumavaunu? Unde--s----a-onu--d- -or-it? U--- e--- v------ d- d------ U-d- e-t- v-g-n-l d- d-r-i-? ---------------------------- Unde este vagonul de dormit? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. V--onu- d- ----i- e--e la cap--u- -renulu-. V------ d- d----- e--- l- c------ t-------- V-g-n-l d- d-r-i- e-t- l- c-p-t-l t-e-u-u-. ------------------------------------------- Vagonul de dormit este la capătul trenului. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. Şi--nde --t- -a-o-u--r--taur-n---– În -a--. Ş- u--- e--- v------ r---------- – Î- f---- Ş- u-d- e-t- v-g-n-l r-s-a-r-n-? – Î- f-ţ-. ------------------------------------------- Şi unde este vagonul restaurant? – În faţă. 0
Voinko nukkua alhaalla? P-- s---o-m--os? P-- s- d--- j--- P-t s- d-r- j-s- ---------------- Pot să dorm jos? 0
Voinko nukkua keskellä? Pot -- -----la-mi---c? P-- s- d--- l- m------ P-t s- d-r- l- m-j-o-? ---------------------- Pot să dorm la mijloc? 0
Voinko nukkua ylhäällä? P----- do-m --s? P-- s- d--- s--- P-t s- d-r- s-s- ---------------- Pot să dorm sus? 0
Milloin olemme rajalla? C--- a-u---m -- graniţ-? C--- a------ l- g------- C-n- a-u-g-m l- g-a-i-ă- ------------------------ Când ajungem la graniţă? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? C-t du---ză c-lăto-----ân- l--------? C-- d------ c-------- p--- l- B------ C-t d-r-a-ă c-l-t-r-a p-n- l- B-r-i-? ------------------------------------- Cât durează călătoria până la Berlin? 0
Onko juna myöhässä? Are ---n-l---t-r-----? A-- t----- î---------- A-e t-e-u- î-t-r-i-r-? ---------------------- Are trenul întârziere? 0
Onko teillä jotain lukemista? A-e-i----- -- -iti-? A---- c--- d- c----- A-e-i c-v- d- c-t-t- -------------------- Aveţi ceva de citit? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Se -oa-- -ri-- -i-- c--a -e m-nca------e-bău-? S- p---- p---- a--- c--- d- m----- ş- d- b---- S- p-a-e p-i-i a-c- c-v- d- m-n-a- ş- d- b-u-? ---------------------------------------------- Se poate primi aici ceva de mâncat şi de băut? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Mă-tre--ţi vă --g l- o-a 7-0-? M- t------ v- r-- l- o-- 7---- M- t-e-i-i v- r-g l- o-a 7-0-? ------------------------------ Mă treziţi vă rog la ora 7.00? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!