Lauseita

fi Junassa   »   sk Vo vlaku

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [tridsaťštyri]

Vo vlaku

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Je-to--lak-do -erlín-? J- t- v--- d- B------- J- t- v-a- d- B-r-í-a- ---------------------- Je to vlak do Berlína? 0
Milloin juna lähtee? Ked--o------a--la-? K--- o------- v---- K-d- o-c-á-z- v-a-? ------------------- Kedy odchádza vlak? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? K--y-pr--- v-----o-B-r----? K--- p---- v--- d- B------- K-d- p-í-e v-a- d- B-r-í-a- --------------------------- Kedy príde vlak do Berlína? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? P-e-áčte, -ôžem p-ej-ť? P-------- m---- p------ P-e-á-t-, m-ž-m p-e-s-? ----------------------- Prepáčte, môžem prejsť? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. Mys--- s-- že-to ----o-e--i-st-. M----- s-- ž- t- j- m--- m------ M-s-í- s-, ž- t- j- m-j- m-e-t-. -------------------------------- Myslím si, že to je moje miesto. 0
Te taidatte istua paikallani. M--lím, ž--se---e-n- -o-om m--st-. M------ ž- s----- n- m---- m------ M-s-í-, ž- s-d-t- n- m-j-m m-e-t-. ---------------------------------- Myslím, že sedíte na mojom mieste. 0
Missä on nukkumavaunu? K---je lôžkov- vo-eň? K-- j- l------ v----- K-e j- l-ž-o-ý v-z-ň- --------------------- Kde je lôžkový vozeň? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. L-ž---------- -e------nc---lak-. L------ v---- j- n- k---- v----- L-ž-o-ý v-z-ň j- n- k-n-i v-a-u- -------------------------------- Lôžkový vozeň je na konci vlaku. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. A-k-e j--je----n--ý vo--ň- - ----a-i-tk-. A k-- j- j--------- v----- – N- z-------- A k-e j- j-d-l-n-k- v-z-ň- – N- z-č-a-k-. ----------------------------------------- A kde je jedálenský vozeň? – Na začiatku. 0
Voinko nukkua alhaalla? M--em spa----l-? M---- s--- d---- M-ž-m s-a- d-l-? ---------------- Môžem spať dole? 0
Voinko nukkua keskellä? M--e--spa----st-ede? M---- s--- v s------ M-ž-m s-a- v s-r-d-? -------------------- Môžem spať v strede? 0
Voinko nukkua ylhäällä? M-ž---sp-ť--o-e? M---- s--- h---- M-ž-m s-a- h-r-? ---------------- Môžem spať hore? 0
Milloin olemme rajalla? K-dy--udem-----h------? K--- b----- n- h------- K-d- b-d-m- n- h-a-i-i- ----------------------- Kedy budeme na hranici? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Ako--lh- --v- ----a--- --r--n-? A-- d--- t--- c---- d- B------- A-o d-h- t-v- c-s-a d- B-r-í-a- ------------------------------- Ako dlho trvá cesta do Berlína? 0
Onko juna myöhässä? M- vl----e-k---e? M- v--- m-------- M- v-a- m-š-a-i-? ----------------- Má vlak meškanie? 0
Onko teillä jotain lukemista? Mát- -i--o-na---ta---? M--- n---- n- č------- M-t- n-e-o n- č-t-n-e- ---------------------- Máte niečo na čítanie? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Mô-e- -- do-tať niečo--- je---ie-a pi--e? M---- t- d----- n---- n- j------ a p----- M-ž-m t- d-s-a- n-e-o n- j-d-n-e a p-t-e- ----------------------------------------- Môžem tu dostať niečo na jedenie a pitie? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Z-budili--y -te ma o---0-? Z------- b- s-- m- o 7---- Z-b-d-l- b- s-e m- o 7-0-? -------------------------- Zobudili by ste ma o 7.00? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!