Lauseita

fi Junassa   »   uk У поїзді

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [тридцять чотири]

34 [trydtsyatʹ chotyry]

У поїзді

[U poïzdi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Ц-----я- до-Берлі-а? Ц- п---- д- Б------- Ц- п-т-г д- Б-р-і-а- -------------------- Це потяг до Берліна? 0
T-- pot--h -- Berl---? T-- p----- d- B------- T-e p-t-a- d- B-r-i-a- ---------------------- Tse potyah do Berlina?
Milloin juna lähtee? Ко-и -----а-л--т-с- -о-яг? К--- в------------- п----- К-л- в-д-р-в-я-т-с- п-т-г- -------------------------- Коли відправляється потяг? 0
K-l---id--a-ly-y-t-s-a--o--ah? K--- v---------------- p------ K-l- v-d-r-v-y-y-t-s-a p-t-a-? ------------------------------ Koly vidpravlyayetʹsya potyah?
Milloin juna saapuu Berliiniin? К-ли----б-ва--по--г -о -е-л-на? К--- п------- п---- д- Б------- К-л- п-и-у-а- п-т-г д- Б-р-і-а- ------------------------------- Коли прибуває потяг до Берліна? 0
K--y-pry-uv--- --ty-h-----erl-na? K--- p-------- p----- d- B------- K-l- p-y-u-a-e p-t-a- d- B-r-i-a- --------------------------------- Koly prybuvaye potyah do Berlina?
Anteeksi, pääsisinkö ohi? Пр---чт-,-м-ж-а -рой--? П-------- м---- п------ П-о-а-т-, м-ж-а п-о-т-? ----------------------- Пробачте, можна пройти? 0
P-o-ac-------z-na-p-oy̆-y? P--------- m----- p------- P-o-a-h-e- m-z-n- p-o-̆-y- -------------------------- Probachte, mozhna proy̆ty?
Tämä taitaa olla minun paikkani. Мен--з----ь-я, ц- –-мо- -і--е. М--- з-------- ц- – м-- м----- М-н- з-а-т-с-, ц- – м-є м-с-е- ------------------------------ Мені здається, це – моє місце. 0
M--i -d---t-sy---ts--–----e m---se. M--- z---------- t-- – m--- m------ M-n- z-a-e-ʹ-y-, t-e – m-y- m-s-s-. ----------------------------------- Meni zdayetʹsya, tse – moye mistse.
Te taidatte istua paikallani. М--- з-а-ть-я- -- -и-ите-н----єму м-сц-. М--- з-------- В- с----- н- м---- м----- М-н- з-а-т-с-, В- с-д-т- н- м-є-у м-с-і- ---------------------------------------- Мені здається, Ви сидите на моєму місці. 0
Me-- z--yetʹ---- -- -yd-te--- m-y-mu m--t-i. M--- z---------- V- s----- n- m----- m------ M-n- z-a-e-ʹ-y-, V- s-d-t- n- m-y-m- m-s-s-. -------------------------------------------- Meni zdayetʹsya, Vy sydyte na moyemu mistsi.
Missä on nukkumavaunu? Де с-----ий-вагон? Д- с------- в----- Д- с-а-ь-и- в-г-н- ------------------ Де спальний вагон? 0
De ---l-nyy̆ ----n? D- s-------- v----- D- s-a-ʹ-y-̆ v-h-n- ------------------- De spalʹnyy̆ vahon?
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. С--л--ий-ваг-н у---н-і---тя--. С------- в---- у к---- п------ С-а-ь-и- в-г-н у к-н-і п-т-г-. ------------------------------ Спальний вагон у кінці потягу. 0
Sp--ʹ-yy̆---h-- u--in-si -----hu. S-------- v---- u k----- p------- S-a-ʹ-y-̆ v-h-n u k-n-s- p-t-a-u- --------------------------------- Spalʹnyy̆ vahon u kintsi potyahu.
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. А-д- ва-о- - р-сто-а-?-- На п-ча--- -ої--а. А д- в---- – р-------- – Н- п------ п------ А д- в-г-н – р-с-о-а-? – Н- п-ч-т-у п-ї-д-. ------------------------------------------- А де вагон – ресторан? – На початку поїзда. 0
A de vaho------s----n? - ------ha--- p---zd-. A d- v---- – r-------- – N- p------- p------- A d- v-h-n – r-s-o-a-? – N- p-c-a-k- p-i-z-a- --------------------------------------------- A de vahon – restoran? – Na pochatku poïzda.
Voinko nukkua alhaalla? Можн- --н-----ти н---ижній п---ц-? М---- м--- с---- н- н----- п------ М-ж-а м-н- с-а-и н- н-ж-і- п-л-ц-? ---------------------------------- Можна мені спати на нижній полиці? 0
Mozh-- me-i-s-at- na-nyzh---̆ po-y-si? M----- m--- s---- n- n------- p------- M-z-n- m-n- s-a-y n- n-z-n-y- p-l-t-i- -------------------------------------- Mozhna meni spaty na nyzhniy̆ polytsi?
Voinko nukkua keskellä? Можна--е-- сп--- -о--ред---? М---- м--- с---- п---------- М-ж-а м-н- с-а-и п-с-р-д-н-? ---------------------------- Можна мені спати посередині? 0
M-z-na-m--i-sp--y -oser-dy--? M----- m--- s---- p---------- M-z-n- m-n- s-a-y p-s-r-d-n-? ----------------------------- Mozhna meni spaty poseredyni?
Voinko nukkua ylhäällä? Мо-н- мені---а-- на -е----й по----? М---- м--- с---- н- в------ п------ М-ж-а м-н- с-а-и н- в-р-н-й п-л-ц-? ----------------------------------- Можна мені спати на верхній полиці? 0
Mo---a me-i-sp-ty-na--e-k--i-̆ p-ly-s-? M----- m--- s---- n- v-------- p------- M-z-n- m-n- s-a-y n- v-r-h-i-̆ p-l-t-i- --------------------------------------- Mozhna meni spaty na verkhniy̆ polytsi?
Milloin olemme rajalla? К-ли-м- бу-е---н- корд---? К--- м- б----- н- к------- К-л- м- б-д-м- н- к-р-о-і- -------------------------- Коли ми будемо на кордоні? 0
Kol- -----de-- na -o--o-i? K--- m- b----- n- k------- K-l- m- b-d-m- n- k-r-o-i- -------------------------- Koly my budemo na kordoni?
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Як д--г- -ри-ає-п---д-- д- ---л-на? Я- д---- т----- п------ д- Б------- Я- д-в-о т-и-а- п-ї-д-а д- Б-р-і-а- ----------------------------------- Як довго триває поїздка до Берліна? 0
Ya--d--h----y-a-- p--̈zd-- -o -erli--? Y-- d---- t------ p------- d- B------- Y-k d-v-o t-y-a-e p-i-z-k- d- B-r-i-a- -------------------------------------- Yak dovho tryvaye poïzdka do Berlina?
Onko juna myöhässä? Чи -о-яг--а--з-ює-ьс-? Ч- п---- з------------ Ч- п-т-г з-п-з-ю-т-с-? ---------------------- Чи потяг запізнюється? 0
C-y-p----h-z--i-nyu-e-ʹ-ya? C-- p----- z--------------- C-y p-t-a- z-p-z-y-y-t-s-a- --------------------------- Chy potyah zapiznyuyetʹsya?
Onko teillä jotain lukemista? Ч- м-є---В- щ-сь---чита-и? Ч- м---- В- щ--- п-------- Ч- м-є-е В- щ-с- п-ч-т-т-? -------------------------- Чи маєте Ви щось почитати? 0
Chy m--ete Vy ---ho-ʹ-poc---a-y? C-- m----- V- s------ p--------- C-y m-y-t- V- s-c-o-ʹ p-c-y-a-y- -------------------------------- Chy mayete Vy shchosʹ pochytaty?
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Ту---ож------сти-----о-ити? Т-- м---- п----- т- п------ Т-т м-ж-а п-ї-т- т- п-п-т-? --------------------------- Тут можна поїсти та попити? 0
Tut -o-hna--oi-----t- popyt-? T-- m----- p------ t- p------ T-t m-z-n- p-i-s-y t- p-p-t-? ----------------------------- Tut mozhna poïsty ta popyty?
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Мо--т- мене р----дити- --дь-л---а,----.00 годині? М----- м--- р--------- б---------- о 7--- г------ М-ж-т- м-н- р-з-у-и-и- б-д---а-к-, о 7-0- г-д-н-? ------------------------------------------------- Можете мене розбудити, будь-ласка, о 7.00 годині? 0
Mo---te --n---ozb-dy----bu-ʹ--as--,-- 7.-0-h--yni? M------ m--- r--------- b---------- o 7--- h------ M-z-e-e m-n- r-z-u-y-y- b-d---a-k-, o 7-0- h-d-n-? -------------------------------------------------- Mozhete mene rozbudyty, budʹ-laska, o 7.00 hodyni?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!