Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   et Ühistransport

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [kolmkümmend kuus]

Ühistransport

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? Ku- a--- b----------? Kus asub bussipeatus? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Mi----- b--- s----- k--------? Milline buss sõidab kesklinna? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? Mi----- l------ p------ s-----? Millise liiniga peaksin sõitma? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Ka- m- p--- ü---- i-----? Kas ma pean ümber istuma? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? Ku- m- ü---- i----- p---? Kus ma ümber istuma pean? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Mi- m----- p----? Mis maksab pilet? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Mi-- p------ o- k----------? Mitu peatust on kesklinnani? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Te p---- s--- v------. Te peate siin väljuma. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Te p---- t----- v------. Te peate tagant väljuma. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. Jä------ m--------- t---- 5 m----- p-----. Järgmine metroorong tuleb 5 minuti pärast. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. Jä------ t---- t---- 10 m----- p-----. Järgmine tramm tuleb 10 minuti pärast. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. Jä------ b--- t---- 15 m----- p-----. Järgmine buss tuleb 15 minuti pärast. 0
Milloin viimeinen metro menee? Mi---- l---- v------ m---------? Millal läheb viimane metroorong? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? Mi---- l---- v------ t----? Millal läheb viimane tramm? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Mi---- l---- v------ b---? Millal läheb viimane buss? 0
Onko teillä matkalippua? Ka- t--- o- p----? Kas teil on pilet? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Pi---? – E-- m-- e- o--. Pilet? – Ei, mul ei ole. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Si-- p---- t- t----- m-----. Siis peate te trahvi maksma. 0

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?