Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   lv Vietējais sabiedriskais transports

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [trīsdesmit seši]

Vietējais sabiedriskais transports

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? K-r--r au----sa p-e---a? K-- i- a------- p------- K-r i- a-t-b-s- p-e-u-a- ------------------------ Kur ir autobusa pietura? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Ku---a-t-b-s----a-c-----e---u? K--- a------- b---- u- c------ K-r- a-t-b-s- b-a-c u- c-n-r-? ------------------------------ Kurš autobuss brauc uz centru? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? Ar kuru --am-a-u-/ t-o--j---u-/ au--bu-u-ma--j--r---? A- k--- t------- / t--------- / a------- m-- j------- A- k-r- t-a-v-j- / t-o-e-b-s- / a-t-b-s- m-n j-b-a-c- ----------------------------------------------------- Ar kuru tramvaju / trolejbusu / autobusu man jābrauc? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? V-i -a--i- -āpā-s--a-? V-- m-- i- j---------- V-i m-n i- j-p-r-ē-a-? ---------------------- Vai man ir jāpārsēžas? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? Ku--man ir-jāpār-ēž-s? K-- m-- i- j---------- K-r m-n i- j-p-r-ē-a-? ---------------------- Kur man ir jāpārsēžas? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Ci- ma-s----a-k-anas-b--ete? C-- m---- b--------- b------ C-k m-k-ā b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ---------------------------- Cik maksā braukšanas biļete? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? C-- pie---u i--l-d- --nt-am? C-- p------ i- l--- c------- C-k p-e-u-u i- l-d- c-n-r-m- ---------------------------- Cik pieturu ir līdz centram? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. J-ms-š--t -āi-----. J--- š--- j-------- J-m- š-i- j-i-k-p-. ------------------- Jums šeit jāizkāpj. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Ju-- j-izkā-- ----izmugurē--- -ur--m. J--- j------- p- a----------- d------ J-m- j-i-k-p- p- a-z-u-u-ē-ā- d-r-ī-. ------------------------------------- Jums jāizkāpj pa aizmugurējām durvīm. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. Nāk-mai--m---o-v----ens--ā-s --c-5-m-n-t-m. N------- m---- v------- n--- p-- 5 m------- N-k-m-i- m-t-o v-l-i-n- n-k- p-c 5 m-n-t-m- ------------------------------------------- Nākamais metro vilciens nāks pēc 5 minūtēm. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. Nā-a-a-- ---mv-js-n-k---ēc-1--m-n-t-m. N------- t------- n--- p-- 1- m------- N-k-m-i- t-a-v-j- n-k- p-c 1- m-n-t-m- -------------------------------------- Nākamais tramvajs nāks pēc 10 minūtēm. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. N--a--i- -utobuss -āks-pēc 15 -i-ū-ē-. N------- a------- n--- p-- 1- m------- N-k-m-i- a-t-b-s- n-k- p-c 1- m-n-t-m- -------------------------------------- Nākamais autobuss nāks pēc 15 minūtēm. 0
Milloin viimeinen metro menee? Cik-- i- pē--ja-s ---ro-vil-i---? C---- i- p------- m---- v-------- C-k-s i- p-d-j-i- m-t-o v-l-i-n-? --------------------------------- Cikos ir pēdējais metro vilciens? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? Cik---ir----ē---- t---va--? C---- i- p------- t-------- C-k-s i- p-d-j-i- t-a-v-j-? --------------------------- Cikos ir pēdējais tramvajs? 0
Milloin viimeinen bussi menee? C---- ir---dēj-i- -u---uss? C---- i- p------- a-------- C-k-s i- p-d-j-i- a-t-b-s-? --------------------------- Cikos ir pēdējais autobuss? 0
Onko teillä matkalippua? Vai-J-ms-ir-br-ukšan-s bi-e--? V-- J--- i- b--------- b------ V-i J-m- i- b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ------------------------------ Vai Jums ir braukšanas biļete? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Bi-e-e- --N-- -a- na-. B------ – N-- m-- n--- B-ļ-t-? – N-, m-n n-v- ---------------------- Biļete? – Nē, man nav. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Ta- -ums-jā--ksā -o-- -aud-. T-- J--- j------ s--- n----- T-d J-m- j-m-k-ā s-d- n-u-a- ---------------------------- Tad Jums jāmaksā soda nauda. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?