Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   nl Openbaar vervoer

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [zesendertig]

Openbaar vervoer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? Wa-r-i-----b----l-e? W--- i- d- b-------- W-a- i- d- b-s-a-t-? -------------------- Waar is de bushalte? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? W-----b-s-----t--r----r -et-c-n--u-? W---- b-- r---- e- n--- h-- c------- W-l-e b-s r-j-t e- n-a- h-t c-n-r-m- ------------------------------------ Welke bus rijdt er naar het centrum? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? We--e bu-------ik-nem-n? W---- b-- m--- i- n----- W-l-e b-s m-e- i- n-m-n- ------------------------ Welke bus moet ik nemen? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Moet i--ove-stap---? M--- i- o----------- M-e- i- o-e-s-a-p-n- -------------------- Moet ik overstappen? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? W-a---oe- ik-----st----n? W--- m--- i- o----------- W-a- m-e- i- o-e-s-a-p-n- ------------------------- Waar moet ik overstappen? 0
Mitä yksi lippu maksaa? H-ev-el ko-t een ---r--e? H------ k--- e-- k------- H-e-e-l k-s- e-n k-a-t-e- ------------------------- Hoeveel kost een kaartje? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Ho--e-l h-------i-- --t-naa---e--cen--um? H------ h----- z--- h-- n--- h-- c------- H-e-e-l h-l-e- z-j- h-t n-a- h-t c-n-r-m- ----------------------------------------- Hoeveel haltes zijn het naar het centrum? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. U m--t -ie- u--s----e-. U m--- h--- u---------- U m-e- h-e- u-t-t-p-e-. ----------------------- U moet hier uitstappen. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. U -oe--achte-aa---i---a----. U m--- a-------- u---------- U m-e- a-h-e-a-n u-t-t-p-e-. ---------------------------- U moet achteraan uitstappen. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. De---l--n-e metr--ko-t o-e--- min-te-. D- v------- m---- k--- o--- 5 m------- D- v-l-e-d- m-t-o k-m- o-e- 5 m-n-t-n- -------------------------------------- De volgende metro komt over 5 minuten. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. D- v---e--e t----komt o-e- 10 min--e-. D- v------- t--- k--- o--- 1- m------- D- v-l-e-d- t-a- k-m- o-e- 1- m-n-t-n- -------------------------------------- De volgende tram komt over 10 minuten. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. De vol--n-e---s-kom- ov-- 1- -i----n. D- v------- b-- k--- o--- 1- m------- D- v-l-e-d- b-s k-m- o-e- 1- m-n-t-n- ------------------------------------- De volgende bus komt over 15 minuten. 0
Milloin viimeinen metro menee? Wa------gaat de -a-t--e -etr-? W------ g--- d- l------ m----- W-n-e-r g-a- d- l-a-s-e m-t-o- ------------------------------ Wanneer gaat de laatste metro? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? W-n--er -aa--de---a--t----a-? W------ g--- d- l------ t---- W-n-e-r g-a- d- l-a-s-e t-a-? ----------------------------- Wanneer gaat de laatste tram? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Wanne-- -a-t -- laats-e b-s? W------ g--- d- l------ b--- W-n-e-r g-a- d- l-a-s-e b-s- ---------------------------- Wanneer gaat de laatste bus? 0
Onko teillä matkalippua? He--t-u-e-n----rt--? H---- u e-- k------- H-e-t u e-n k-a-t-e- -------------------- Heeft u een kaartje? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. E-- --art--? ---ee, -k -e- ---- -----j-. E-- k------- – N--- i- h-- g--- k------- E-n k-a-t-e- – N-e- i- h-b g-e- k-a-t-e- ---------------------------------------- Een kaartje? – Nee, ik heb geen kaartje. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Da---oet u --n b--te---ta--n. D-- m--- u e-- b---- b------- D-n m-e- u e-n b-e-e b-t-l-n- ----------------------------- Dan moet u een boete betalen. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?