Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   ro Transport public local

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [treizeci şi şase]

Transport public local

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? U-----ste ---ţia d--autob--? U--- e--- s----- d- a------- U-d- e-t- s-a-i- d- a-t-b-z- ---------------------------- Unde este staţia de autobuz? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? C-r--au-ob-z-me-----n -en-r-? C--- a------ m---- î- c------ C-r- a-t-b-z m-r-e î- c-n-r-? ----------------------------- Care autobuz merge în centru? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? C- -u-- t----i-------mez ? C- r--- t------ s- u---- ? C- r-t- t-e-u-e s- u-m-z ? -------------------------- Ce rută trebuie să urmez ? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Tre-uie -ă-s-hi-b -ut-b-zul? T------ s- s----- a--------- T-e-u-e s- s-h-m- a-t-b-z-l- ---------------------------- Trebuie să schimb autobuzul? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? Und- tre-uie -- sch-mb --t---z--? U--- t------ s- s----- a--------- U-d- t-e-u-e s- s-h-m- a-t-b-z-l- --------------------------------- Unde trebuie să schimb autobuzul? 0
Mitä yksi lippu maksaa? C-t -os-ă u- bi----de-c-----ri-? C-- c---- u- b---- d- c--------- C-t c-s-ă u- b-l-t d- c-l-t-r-e- -------------------------------- Cât costă un bilet de călătorie? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? C-t---taţii s-n---ân--î- ----r-? C--- s----- s--- p--- î- c------ C-t- s-a-i- s-n- p-n- î- c-n-r-? -------------------------------- Câte staţii sunt până în centru? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Treb-i- să--ob-r--i ----. T------ s- c------- a---- T-e-u-e s- c-b-r-ţ- a-c-. ------------------------- Trebuie să coborâţi aici. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Trebuie -- c-borâţi-pri--s-a--. T------ s- c------- p--- s----- T-e-u-e s- c-b-r-ţ- p-i- s-a-e- ------------------------------- Trebuie să coborâţi prin spate. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. Ur-ăto--l-me---u --n- în----i--t-. U-------- m----- v--- î- 5 m------ U-m-t-r-l m-t-o- v-n- î- 5 m-n-t-. ---------------------------------- Următorul metrou vine în 5 minute. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. U--ă---ul ---mva- -in---n -- --nu-e. U-------- t------ v--- î- 1- m------ U-m-t-r-l t-a-v-i v-n- î- 1- m-n-t-. ------------------------------------ Următorul tramvai vine în 10 minute. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. Urm-t---- ------z v--e ---15 mi-u-e. U-------- a------ v--- î- 1- m------ U-m-t-r-l a-t-b-z v-n- î- 1- m-n-t-. ------------------------------------ Următorul autobuz vine în 15 minute. 0
Milloin viimeinen metro menee? C--d-plea-ă-ulti--l-me-r-u? C--- p----- u------ m------ C-n- p-e-c- u-t-m-l m-t-o-? --------------------------- Când pleacă ultimul metrou? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? C----p-eacă u-ti-u- t-a--ai? C--- p----- u------ t------- C-n- p-e-c- u-t-m-l t-a-v-i- ---------------------------- Când pleacă ultimul tramvai? 0
Milloin viimeinen bussi menee? C--- --eacă ---i-----u-ob-z? C--- p----- u------ a------- C-n- p-e-c- u-t-m-l a-t-b-z- ---------------------------- Când pleacă ultimul autobuz? 0
Onko teillä matkalippua? Ave-i un -i--- d- călă---ie? A---- u- b---- d- c--------- A-e-i u- b-l-t d- c-l-t-r-e- ---------------------------- Aveţi un bilet de călătorie? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. U- -i--- d- că-ă--r--? - Nu- n- -m. U- b---- d- c--------- – N-- n- a-- U- b-l-t d- c-l-t-r-e- – N-, n- a-. ----------------------------------- Un bilet de călătorie? – Nu, nu am. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Atu-----r--u-- s- plă-i-i----m--dă. A----- t------ s- p------ o a------ A-u-c- t-e-u-e s- p-ă-i-i o a-e-d-. ----------------------------------- Atunci trebuie să plătiţi o amendă. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?