Lauseita

fi Taksissa   »   bs U taksiju

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [trideset i osam]

U taksiju

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Molimo-----p-zovit- ta---. M----- V-- p------- t----- M-l-m- V-s p-z-v-t- t-k-i- -------------------------- Molimo Vas pozovite taksi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? K-li-o -o--- -o--e-jezni-ke---an-ce? K----- k---- d- ž---------- s------- K-l-k- k-š-a d- ž-l-e-n-č-e s-a-i-e- ------------------------------------ Koliko košta do željezničke stanice? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? K--i-o-----a--o a---dro--? K----- k---- d- a--------- K-l-k- k-š-a d- a-r-d-o-a- -------------------------- Koliko košta do aerodroma? 0
Eteenpäin, kiitos. Pr---,-mo---. P----- m----- P-a-o- m-l-m- ------------- Pravo, molim. 0
Tästä oikealle, kiitos. O--j- -es-o, mo--m. O---- d----- m----- O-d-e d-s-o- m-l-m- ------------------- Ovdje desno, molim. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. T-m---- ugl---ije--,--o---. T--- n- u--- l------ m----- T-m- n- u-l- l-j-v-, m-l-m- --------------------------- Tamo na uglu lijevo, molim. 0
Minulla on kiire. M--i-se-ž--i. M--- s- ž---- M-n- s- ž-r-. ------------- Meni se žuri. 0
Minulla on aikaa. Ja-ima--vr-m---. J- i--- v------- J- i-a- v-e-e-a- ---------------- Ja imam vremena. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Moli- V-s vo-i-e -porij-. M---- V-- v----- s------- M-l-m V-s v-z-t- s-o-i-e- ------------------------- Molim Vas vozite sporije. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. S---i-- ov-je,--ol-m. S------ o----- m----- S-a-i-e o-d-e- m-l-m- --------------------- Stanite ovdje, molim. 0
Odottakaa hetki. S----a-t-----en-t- mo--- -as. S-------- m------- m---- V--- S-č-k-j-e m-m-n-t- m-l-m V-s- ----------------------------- Sačekajte momenat, molim Vas. 0
Palaan pian. O-mah se-vraća-. O---- s- v------ O-m-h s- v-a-a-. ---------------- Odmah se vraćam. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. D-jt- mi-r-č---m-l-m. D---- m- r---- m----- D-j-e m- r-č-n m-l-m- --------------------- Dajte mi račun molim. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Ne-am s-t--. N---- s----- N-m-m s-t-o- ------------ Nemam sitno. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. U-redu-j-----tat-- -- -a V-s. U r--- j-- o------ j- z- V--- U r-d- j-, o-t-t-k j- z- V-s- ----------------------------- U redu je, ostatak je za Vas. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Odve--t- m- -o---e-a-r-se. O------- m- d- o-- a------ O-v-z-t- m- d- o-e a-r-s-. -------------------------- Odvezite me do ove adrese. 0
Ajakaa minut hotellilleni. O-vezi-- m---- mog-----la. O------- m- d- m-- h------ O-v-z-t- m- d- m-g h-t-l-. -------------------------- Odvezite me do mog hotela. 0
Ajakaa minut rannalle. Od----t- -e-do----ž-. O------- m- d- p----- O-v-z-t- m- d- p-a-e- --------------------- Odvezite me do plaže. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?