Lauseita

fi Taksissa   »   eo En la taksio

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [tridek ok]

En la taksio

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. B--vo--------t-ksi--. B------ v--- t------- B-n-o-u v-k- t-k-i-n- --------------------- Bonvolu voki taksion. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Ki-- -osta----s l- ----idom-? K--- k----- ĝ-- l- s--------- K-o- k-s-a- ĝ-s l- s-a-i-o-o- ----------------------------- Kiom kostas ĝis la stacidomo? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Ki-m ---t----is----fl-gh--e-o? K--- k----- ĝ-- l- f---------- K-o- k-s-a- ĝ-s l- f-u-h-v-n-? ------------------------------ Kiom kostas ĝis la flughaveno? 0
Eteenpäin, kiitos. R---e ----ŭen, mi--et--. R---- a------- m- p----- R-k-e a-t-ŭ-n- m- p-t-s- ------------------------ Rekte antaŭen, mi petas. 0
Tästä oikealle, kiitos. Ĉi-ti--d------n, m- pet-s. Ĉ----- d-------- m- p----- Ĉ---i- d-k-t-e-, m- p-t-s- -------------------------- Ĉi-tie dekstren, mi petas. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. T---ĉ--n-u-- mal-ek-tr-n, m------s. T-- ĉ------- m----------- m- p----- T-e ĉ-a-g-l- m-l-e-s-r-n- m- p-t-s- ----------------------------------- Tie ĉeangule maldekstren, mi petas. 0
Minulla on kiire. Mi ---i--s. M- u------- M- u-ĝ-ĝ-s- ----------- Mi urĝiĝas. 0
Minulla on aikaa. M-----a- t-m--n. M- h---- t------ M- h-v-s t-m-o-. ---------------- Mi havas tempon. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Bon-o----etur- p---ma-r-p-d-. B------ v----- p-- m--------- B-n-o-u v-t-r- p-i m-l-a-i-e- ----------------------------- Bonvolu veturi pli malrapide. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. B-n---u-h-lti--i-t-e. B------ h---- ĉ------ B-n-o-u h-l-i ĉ---i-. --------------------- Bonvolu halti ĉi-tie. 0
Odottakaa hetki. B-nvolu--t-n-i m-me-ton. B------ a----- m-------- B-n-o-u a-e-d- m-m-n-o-. ------------------------ Bonvolu atendi momenton. 0
Palaan pian. M- --j -ev--os. M- t-- r------- M- t-j r-v-n-s- --------------- Mi tuj revenos. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. B-n-o-- -oni ----i--vi-a--o-. B------ d--- a- m- k--------- B-n-o-u d-n- a- m- k-i-a-c-n- ----------------------------- Bonvolu doni al mi kvitancon. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. M-------va----nĝ-on--. M- n- h---- ŝ--------- M- n- h-v-s ŝ-n-m-n-n- ---------------------- Mi ne havas ŝanĝmonon. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. E- o-d---k------u la-ŝa--m---n. E- o---- k------- l- ŝ--------- E- o-d-, k-n-e-v- l- ŝ-n-m-n-n- ------------------------------- En ordo, konservu la ŝanĝmonon. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. V--------min-al--i-tiu---r-s-. V------- m-- a- ĉ----- a------ V-t-r-g- m-n a- ĉ---i- a-r-s-. ------------------------------ Veturigu min al ĉi-tiu adreso. 0
Ajakaa minut hotellilleni. V-tur--u m-n ----ia----el-. V------- m-- a- m-- h------ V-t-r-g- m-n a- m-a h-t-l-. --------------------------- Veturigu min al mia hotelo. 0
Ajakaa minut rannalle. Vet---g- --- al l- pl-ĝ-. V------- m-- a- l- p----- V-t-r-g- m-n a- l- p-a-o- ------------------------- Veturigu min al la plaĝo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?