Lauseita

fi Taksissa   »   hu A taxiban

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [harmincnyolc]

A taxiban

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Hív-o- --re- ----t-x--. H----- k---- e-- t----- H-v-o- k-r-m e-y t-x-t- ----------------------- Hívjon kérem egy taxit. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? M-n----- -erül-a-v-sút-ll-más-g? M------- k---- a v-------------- M-n-y-b- k-r-l a v-s-t-l-o-á-i-? -------------------------------- Mennyibe kerül a vasútállomásig? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Men-y-b--kerül a -e-ül-tér-g? M------- k---- a r----------- M-n-y-b- k-r-l a r-p-l-t-r-g- ----------------------------- Mennyibe kerül a repülőtérig? 0
Eteenpäin, kiitos. Eg-----e----ő-e,--é-em! E-------- e----- k----- E-y-n-s-n e-ő-e- k-r-m- ----------------------- Egyenesen előre, kérem! 0
Tästä oikealle, kiitos. I-t----br-, ké-e-! I-- j------ k----- I-t j-b-r-, k-r-m- ------------------ Itt jobbra, kérem! 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Ott --sa-k---ba--------e-! O-- a s----- b----- k----- O-t a s-r-o- b-l-a- k-r-m- -------------------------- Ott a sarkon balra, kérem! 0
Minulla on kiire. Si-te-. S------ S-e-e-. ------- Sietek. 0
Minulla on aikaa. V---i--m. V-- i---- V-n i-ő-. --------- Van időm. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. K--e-,-men--n la--a-b-n! K----- m----- l--------- K-r-m- m-n-e- l-s-a-b-n- ------------------------ Kérem, menjen lassabban! 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Ál-jo--m-g i-t---ér--! Á----- m-- i--- k----- Á-l-o- m-g i-t- k-r-m- ---------------------- Álljon meg itt, kérem! 0
Odottakaa hetki. V-r-on egy p-----a---, -érem! V----- e-- p---------- k----- V-r-o- e-y p-l-a-a-o-, k-r-m- ----------------------------- Várjon egy pillanatot, kérem! 0
Palaan pian. M-ndj--- --vök. M------- j----- M-n-j-r- j-v-k- --------------- Mindjárt jövök. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Ké--- ad--- -e--m-e-y n-u-tá-! K---- a---- n---- e-- n------- K-r-m a-j-n n-k-m e-y n-u-t-t- ------------------------------ Kérem adjon nekem egy nyugtát! 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Nin-s --ró-én-em. N---- a---------- N-n-s a-r-p-n-e-. ----------------- Nincs aprópénzem. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Rend-en, a ---adé- -z -n-. R------- a m------ a- ö--- R-n-b-n- a m-r-d-k a- ö-é- -------------------------- Rendben, a maradék az öné. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. K-r-m- -i-ye- el --r--a---mr-! K----- v----- e- e--- a c----- K-r-m- v-g-e- e- e-r- a c-m-e- ------------------------------ Kérem, vigyen el erre a címre! 0
Ajakaa minut hotellilleni. V---en el-a -zá--o-á--a! V----- e- a s----------- V-g-e- e- a s-á-l-d-m-a- ------------------------ Vigyen el a szállodámba! 0
Ajakaa minut rannalle. V-gy----- - --ra-dr-! V----- e- a s-------- V-g-e- e- a s-r-n-r-! --------------------- Vigyen el a strandra! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?