Lauseita

fi Taksissa   »   lt Taksi

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [trisdešimt aštuoni]

Taksi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. P----u -š-v--s-----ksi. P----- i-------- t----- P-a-a- i-k-i-s-i t-k-i- ----------------------- Prašau iškviesti taksi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? K-----a-n-os i-i-ge-e---k-l-o--to-ie-? K--- k------ i-- g----------- s------- K-e- k-i-u-s i-i g-l-ž-n-e-i- s-o-i-s- -------------------------------------- Kiek kainuos iki geležinkelio stoties? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Ki-- --in-os -k----o-u---o? K--- k------ i-- o-- u----- K-e- k-i-u-s i-i o-o u-s-o- --------------------------- Kiek kainuos iki oro uosto? 0
Eteenpäin, kiitos. Pra-au--ies---. P----- t------- P-a-a- t-e-i-i- --------------- Prašau tiesiai. 0
Tästä oikealle, kiitos. P-aša- -----in-. P----- į d------ P-a-a- į d-š-n-. ---------------- Prašau į dešinę. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Praš-u--e---ž--o-ka--o - kairę. P----- t-- u- t- k---- į k----- P-a-a- t-n u- t- k-m-o į k-i-ę- ------------------------------- Prašau ten už to kampo į kairę. 0
Minulla on kiire. (-š)----b-. (--- s----- (-š- s-u-u- ----------- (Aš) skubu. 0
Minulla on aikaa. (-----ur---l---o. (--- t---- l----- (-š- t-r-u l-i-o- ----------------- (Aš) turiu laiko. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. P-a-a--va--u------či-u. P----- v------- l------ P-a-a- v-ž-u-t- l-č-a-. ----------------------- Prašau važiuoti lėčiau. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. P-aš-u č----u-t-t-. P----- č-- s------- P-a-a- č-a s-s-o-i- ------------------- Prašau čia sustoti. 0
Odottakaa hetki. P--š-- -rupu----alauk-i. P----- t------ p-------- P-a-a- t-u-u-į p-l-u-t-. ------------------------ Prašau truputį palaukti. 0
Palaan pian. (--- tuo----į--u. (--- t--- g------ (-š- t-o- g-į-i-. ----------------- (Aš) tuoj grįšiu. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. P-a--u-duoti -an---i--. P----- d---- m-- k----- P-a-a- d-o-i m-n k-i-ą- ----------------------- Prašau duoti man kvitą. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. (-š- n-t-ri------k-ų --n---. (--- n------ s------ p------ (-š- n-t-r-u s-u-k-ų p-n-g-. ---------------------------- (Aš) neturiu smulkių pinigų. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. G--žą---s-l--it- sau. G---- p--------- s--- G-ą-ą p-s-l-k-t- s-u- --------------------- Grąžą pasilikite sau. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Nuvežk----man- -iu- ---e-u. N-------- m--- š--- a------ N-v-ž-i-e m-n- š-u- a-r-s-. --------------------------- Nuvežkite mane šiuo adresu. 0
Ajakaa minut hotellilleni. N-vežk-t---a---į--i-šbu--. N-------- m--- į v-------- N-v-ž-i-e m-n- į v-e-b-t-. -------------------------- Nuvežkite mane į viešbutį. 0
Ajakaa minut rannalle. Nu--žki-e-m-ne pri-------io. N-------- m--- p--- p------- N-v-ž-i-e m-n- p-i- p-j-r-o- ---------------------------- Nuvežkite mane prie pajūrio. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?