Lauseita

fi Taksissa   »   ro În taxi

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [treizeci şi opt]

În taxi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Chem-ţ------og -- t-x-. C------ v- r-- u- t---- C-e-a-i v- r-g u- t-x-. ----------------------- Chemaţi vă rog un taxi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? C-t ----ă--ână-la-gară? C-- c---- p--- l- g---- C-t c-s-ă p-n- l- g-r-? ----------------------- Cât costă până la gară? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? C-- co-t-----ă la a--o-o--? C-- c---- p--- l- a-------- C-t c-s-ă p-n- l- a-r-p-r-? --------------------------- Cât costă până la aeroport? 0
Eteenpäin, kiitos. Vă--o- --ept --a---e. V- r-- d---- î------- V- r-g d-e-t î-a-n-e- --------------------- Vă rog drept înainte. 0
Tästä oikealle, kiitos. V- ro--a-c--l- -r-a-ta. V- r-- a--- l- d------- V- r-g a-c- l- d-e-p-a- ----------------------- Vă rog aici la dreapta. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Vă --g-aco-- la c--ţ -a -t--g-. V- r-- a---- l- c--- l- s------ V- r-g a-o-o l- c-l- l- s-â-g-. ------------------------------- Vă rog acolo la colţ la stânga. 0
Minulla on kiire. Mă----b-sc. M- g------- M- g-ă-e-c- ----------- Mă grăbesc. 0
Minulla on aikaa. A---im-. A- t---- A- t-m-. -------- Am timp. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Vă-r-g s---on-----i---- -n--t. V- r-- s- c-------- m-- î----- V- r-g s- c-n-u-e-i m-i î-c-t- ------------------------------ Vă rog să conduceţi mai încet. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. V--rog să -pr-ţ------. V- r-- s- o----- a---- V- r-g s- o-r-ţ- a-c-. ---------------------- Vă rog să opriţi aici. 0
Odottakaa hetki. A---p-aţ--u- ---en--v- r-g. A-------- u- m----- v- r--- A-t-p-a-i u- m-m-n- v- r-g- --------------------------- Aşteptaţi un moment vă rog. 0
Palaan pian. M---nt-r--i--di-t. M- î----- i------- M- î-t-r- i-e-i-t- ------------------ Mă întorc imediat. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. V----g--ă-mi-d-ţ- o --i-an--. V- r-- s---- d--- o c-------- V- r-g s---i d-ţ- o c-i-a-ţ-. ----------------------------- Vă rog să-mi daţi o chitanţă. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. N- -m bani --ru---. N- a- b--- m------- N- a- b-n- m-r-n-i- ------------------- Nu am bani mărunţi. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. E--e ---e--ş-, re-tul--s-----n--u d--neavo--t-ă. E--- b--- a--- r----- e--- p----- d------------- E-t- b-n- a-a- r-s-u- e-t- p-n-r- d-m-e-v-a-t-ă- ------------------------------------------------ Este bine aşa, restul este pentru dumneavoastră. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Duce-i--ă-l---cea--ă -d-e--. D-------- l- a------ a------ D-c-ţ---ă l- a-e-s-ă a-r-s-. ---------------------------- Duceţi-mă la această adresă. 0
Ajakaa minut hotellilleni. D---ţi-mă -- ho--l---m--. D-------- l- h------ m--- D-c-ţ---ă l- h-t-l-l m-u- ------------------------- Duceţi-mă la hotelul meu. 0
Ajakaa minut rannalle. Duc--i-mă-la-şt-a--. D-------- l- ş------ D-c-ţ---ă l- ş-r-n-. -------------------- Duceţi-mă la ştrand. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?