Lauseita

fi Taksissa   »   tr Takside

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [otuz sekiz]

Takside

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. L-t-e- -ir -aksi -ağır--ız. L----- b-- t---- ç--------- L-t-e- b-r t-k-i ç-ğ-r-n-z- --------------------------- Lütfen bir taksi çağırınız. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? T-en --t--y--u-----d-r-- ücr-t -e--a-a-? T--- i---------- k------ ü---- n- k----- T-e- i-t-s-o-u-a k-d-r-i ü-r-t n- k-d-r- ---------------------------------------- Tren istasyonuna kadarki ücret ne kadar? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? H-v-li--n--a--a-a--i-ücr-t n- ka---? H----------- k------ ü---- n- k----- H-v-l-m-n-n- k-d-r-i ü-r-t n- k-d-r- ------------------------------------ Havalimanına kadarki ücret ne kadar? 0
Eteenpäin, kiitos. Lütfe---üm---. L----- d------ L-t-e- d-m-ü-. -------------- Lütfen dümdüz. 0
Tästä oikealle, kiitos. Lü--e----r-a- -a-a. L----- b----- s---- L-t-e- b-r-a- s-ğ-. ------------------- Lütfen burdan sağa. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. L--fen ----a köş--e--sola. L----- o---- k------ s---- L-t-e- o-a-a k-ş-d-n s-l-. -------------------------- Lütfen orada köşeden sola. 0
Minulla on kiire. Ac-lem-var. A----- v--- A-e-e- v-r- ----------- Acelem var. 0
Minulla on aikaa. V-kt-m var. V----- v--- V-k-i- v-r- ----------- Vaktim var. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. L-tfen ---a-y-v-- g--i--z. L----- d--- y---- g------- L-t-e- d-h- y-v-ş g-d-n-z- -------------------------- Lütfen daha yavaş gidiniz. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Lü-fe- -ur-d--dur-n-z. L----- b----- d------- L-t-e- b-r-d- d-r-n-z- ---------------------- Lütfen burada durunuz. 0
Odottakaa hetki. L--f-n---r -a-i-a --k-eyini-. L----- b-- d----- b---------- L-t-e- b-r d-k-k- b-k-e-i-i-. ----------------------------- Lütfen bir dakika bekleyiniz. 0
Palaan pian. H-m-n -e--yorum. H---- g--------- H-m-n g-l-y-r-m- ---------------- Hemen geliyorum. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Lü--e- bana-b----a--uz--er-n--. L----- b--- b-- m----- v------- L-t-e- b-n- b-r m-k-u- v-r-n-z- ------------------------------- Lütfen bana bir makbuz veriniz. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Bo--- ---a- --k. B---- p---- y--- B-z-k p-r-m y-k- ---------------- Bozuk param yok. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. B---e--a-a---ü-tü ---d- ---sı-. B---- t----- ü--- s---- k------ B-y-e t-m-m- ü-t- s-z-e k-l-ı-. ------------------------------- Böyle tamam, üstü sizde kalsın. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Be---b--adre-e-gö---ün--. B--- b- a----- g--------- B-n- b- a-r-s- g-t-r-n-z- ------------------------- Beni bu adrese götürünüz. 0
Ajakaa minut hotellilleni. B--i -t---m- gö-ü-ü-ü-. B--- o------ g--------- B-n- o-e-i-e g-t-r-n-z- ----------------------- Beni otelime götürünüz. 0
Ajakaa minut rannalle. B------aj- ----r-n--. B--- p---- g--------- B-n- p-a-a g-t-r-n-z- --------------------- Beni plaja götürünüz. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?