Lauseita

fi Puhjennut rengas   »   sr Квар на ауту

39 [kolmekymmentäyhdeksän]

Puhjennut rengas

Puhjennut rengas

39 [тридесет и девет]

39 [trideset i devet]

Квар на ауту

[Kvar na autu]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Missä on lähin huoltoasema? Где----следе-- -е-зи-с-а-пум--? Г-- ј- с------ б-------- п----- Г-е ј- с-е-е-а б-н-и-с-а п-м-а- ------------------------------- Где је следећа бензинска пумпа? 0
G-e-je----d--́a benzinska p-mp-? G-- j- s------- b-------- p----- G-e j- s-e-e-́- b-n-i-s-a p-m-a- -------------------------------- Gde je sledeća benzinska pumpa?
Minulla on rengasrikko. Г-ма ----е --обу-ила. Г--- м- с- п--------- Г-м- м- с- п-о-у-и-а- --------------------- Гума ми се пробушила. 0
G--a mi-se--r--u-ila. G--- m- s- p--------- G-m- m- s- p-o-u-i-a- --------------------- Guma mi se probušila.
Voisitteko vaihtaa renkaan? М----- -и-з--ен--- точак? М----- л- з------- т----- М-ж-т- л- з-м-н-т- т-ч-к- ------------------------- Можете ли заменити точак? 0
Mo-ete-li -----it---o---? M----- l- z------- t----- M-ž-t- l- z-m-n-t- t-č-k- ------------------------- Možete li zameniti točak?
Tarvitsen pari litraa dieseliä. Т---а--пар-лит--- ди--ла. Т----- п-- л----- д------ Т-е-а- п-р л-т-р- д-з-л-. ------------------------- Требам пар литара дизела. 0
T-ebam -a- li--r--d--ela. T----- p-- l----- d------ T-e-a- p-r l-t-r- d-z-l-. ------------------------- Trebam par litara dizela.
Minulla ei ole enää bensiiniä. Н-м-----ш--бе--и-а. Н---- в--- б------- Н-м-м в-ш- б-н-и-а- ------------------- Немам више бензина. 0
N---m --š---e-zin-. N---- v--- b------- N-m-m v-š- b-n-i-a- ------------------- Nemam više benzina.
Onko teillä varakanisteria? И--т- -- -----вни---н-с-eр? И---- л- р------- к-------- И-а-е л- р-з-р-н- к-н-с-e-? --------------------------- Имате ли резервни канистeр? 0
Ima-e--i------vni -----t-r? I---- l- r------- k-------- I-a-e l- r-z-r-n- k-n-s-e-? --------------------------- Imate li rezervni kanister?
Missä voin käyttää puhelinta? Г-е могу -а-т-л-фони-а-? Г-- м--- д- т----------- Г-е м-г- д- т-л-ф-н-р-м- ------------------------ Где могу да телефонирам? 0
Gd- --g---a --lef-n----? G-- m--- d- t----------- G-e m-g- d- t-l-f-n-r-m- ------------------------ Gde mogu da telefoniram?
Tarvitsen hinauspalvelua. Тр-ба----е- сл--б-. Т----- ш--- с------ Т-е-а- ш-е- с-у-б-. ------------------- Требам шлеп службу. 0
T-e-am-š-e---luž-u. T----- š--- s------ T-e-a- š-e- s-u-b-. ------------------- Trebam šlep službu.
Etsin autokorjaamoa. Тр--им --дио-иц-. Т----- р--------- Т-а-и- р-д-о-и-у- ----------------- Тражим радионицу. 0
T--ži- --d---ic-. T----- r--------- T-a-i- r-d-o-i-u- ----------------- Tražim radionicu.
Tapahtui onnettomuus. Де---- се-незгода. Д----- с- н------- Д-с-л- с- н-з-о-а- ------------------ Десила се незгода. 0
D----a se-n-z-o--. D----- s- n------- D-s-l- s- n-z-o-a- ------------------ Desila se nezgoda.
Missä on lähin puhelin? Гд--је --ј----и т-л----? Г-- ј- н------- т------- Г-е ј- н-ј-л-ж- т-л-ф-н- ------------------------ Где је најближи телефон? 0
G-e je -ajb-iži t-lef-n? G-- j- n------- t------- G-e j- n-j-l-ž- t-l-f-n- ------------------------ Gde je najbliži telefon?
Onko teillä kännykkä mukana? Има-- л- -а-со--м-мо----и--ел---н? И---- л- с- с---- м------ т------- И-а-е л- с- с-б-м м-б-л-и т-л-ф-н- ---------------------------------- Имате ли са собом мобилни телефон? 0
I--t--li s-----o---o--l-i --l--on? I---- l- s- s---- m------ t------- I-a-e l- s- s-b-m m-b-l-i t-l-f-n- ---------------------------------- Imate li sa sobom mobilni telefon?
Tarvitsemme apua. Ми тр-бам- помо-. М- т------ п----- М- т-е-а-о п-м-ћ- ----------------- Ми требамо помоћ. 0
Mi----b----p-m-ć. M- t------ p------ M- t-e-a-o p-m-c-. ------------------ Mi trebamo pomoć.
Soittakaa lääkäri! П-з-вит- -окто--! П------- д------- П-з-в-т- д-к-о-а- ----------------- Позовите доктора! 0
P-zo-ite d--tor-! P------- d------- P-z-v-t- d-k-o-a- ----------------- Pozovite doktora!
Soittakaa poliisi! П-з-в--- -ол-ци-у! П------- п-------- П-з-в-т- п-л-ц-ј-! ------------------ Позовите полицију! 0
Poz---te--oli----! P------- p-------- P-z-v-t- p-l-c-j-! ------------------ Pozovite policiju!
Paperinne, olkaa hyvä. В--- д-ку----е- ----м. В--- д--------- м----- В-ш- д-к-м-н-е- м-л-м- ---------------------- Ваше документе, молим. 0
Vaše d--ume-te---o---. V--- d--------- m----- V-š- d-k-m-n-e- m-l-m- ---------------------- Vaše dokumente, molim.
Ajokorttinne, olkaa hyvä. В-шу в-з-ч-- д---олу,---л-м. В--- в------ д------- м----- В-ш- в-з-ч-у д-з-о-у- м-л-м- ---------------------------- Вашу возачку дозволу, молим. 0
Vašu --z--ku-do-volu, mo-im. V--- v------ d------- m----- V-š- v-z-č-u d-z-o-u- m-l-m- ---------------------------- Vašu vozačku dozvolu, molim.
Ajoneuvopaperinne, olkaa hyvä. В--у-саобр-ћа--- д----лу,--о---. В--- с---------- д------- м----- В-ш- с-о-р-ћ-ј-у д-з-о-у- м-л-м- -------------------------------- Вашу саобраћајну дозволу, молим. 0
Vašu-sao-ra----n- ----o-u- -o-i-. V--- s----------- d------- m----- V-š- s-o-r-c-a-n- d-z-o-u- m-l-m- --------------------------------- Vašu saobraćajnu dozvolu, molim.

Vauva on kielilahjakkuus

Jo ennen kuin vauvat alkavat puhua, he tietävät paljon kielistä. Erilaiset kokeet ovat todistaneet sen. Lapsen kehitystä tutkitaan erityisissä vauvalaboratorioissa. Samoin tutkitaan, miten lasten kielten oppiminen tapahtuu. Vauvat ovat ilmeisesti älykkäämpiä kuin olemme tähän saakka ajatelleet. Jo kuusikuukautisina heillä on monia kielellisiä kykyjä. He kykenevät esimerkiksi tunnistamaan äidinkielensä. Ranskalaiset ja saksalaiset vauvat reagoivat eri lailla tiettyihin äänteisiin. Erilaiset painotuskuviot johtavat erilaiseen käyttäytymiseen. Joten vauvoilla on tuntuma oman kielensä sävelkorosta. Hyvin pienet lapset voivat myös muistaa useita sanoja. Vanhemmat ovat hyvin tärkeitä vauvojen kielelliselle kehitykselle. Vauvat nimittäin tarvitsevat vuorovaikutusta heti syntymän jälkeen. He haluavat viestiä isän ja äidin kanssa. Vuorovaikutukseen pitää kuitenkin liittyä myönteisiä tunteita. Vanhemmat eivät saa olla stressaantuneita, kun he puhuvat vauvoilleen. On myös väärin puhua heidän kanssaan vain harvoin. Stressillä tai hiljaisuudella voi olla kielteisiä vaikutuksia vauvoihin. Näiden kielellinen kehitys saattaa taantua. Vauvojen oppiminen alkaa jo kohdussa! He reagoivat puheeseen ennen syntymää. He kykenevät havaitsemaan tarkasti äänisignaaleja. Syntymän jälkeen he voivat sitten tunnistaa nämä signaalit. Syntymättömät lapset voivat myös jopa oppia kielten rytmin. Vauvat voivat kuulla äitinsä äänen jo kohdussa. Voit siis puhua jopa syntymättömien lasten kanssa. Mutta sinun ei pitäisi liioitella… Lapsella on toki paljon aikaa harjoitella syntymän jälkeen!