Lauseita

fi Kysyä tietä   »   lv Jautāt ceļu

40 [neljäkymmentä]

Kysyä tietä

Kysyä tietä

40 [četrdesmit]

Jautāt ceļu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Anteeksi! A---------t--lūdzu! A----------- l----- A-v-i-o-i-t- l-d-u- ------------------- Atvainojiet, lūdzu! 0
Voisitteko auttaa minua? Va- --s vara---a---alī-zē-? V-- J-- v---- m-- p-------- V-i J-s v-r-t m-n p-l-d-ē-? --------------------------- Vai Jūs varat man palīdzēt? 0
Missä on hyvä ravintola? Kur --it--- l--- r-s-orāns? K-- š--- i- l--- r--------- K-r š-i- i- l-b- r-s-o-ā-s- --------------------------- Kur šeit ir labs restorāns? 0
Menkää vasemmalle kulman jälkeen. Kr--toj--ā e-ie---a k--is-. K--------- e---- p- k------ K-u-t-j-m- e-i-t p- k-e-s-. --------------------------- Krustojumā ejiet pa kreisi. 0
Menkää sitten vähän matkaa suoraan. T-d --i-t --li--u-g---l- -ais--. T-- e---- n------ g----- t------ T-d e-i-t n-l-e-u g-b-l- t-i-n-. -------------------------------- Tad ejiet nelielu gabalu taisni. 0
Sen jälkeen menkää sata metriä oikealle. T---------s---- met-us-p--l-b-. T-- e---- s---- m----- p- l---- T-d e-i-t s-m-s m-t-u- p- l-b-. ------------------------------- Tad ejiet simts metrus pa labi. 0
Voitte ottaa myös bussin. Jūs v---t-br--kt arī----auto-us-. J-- v---- b----- a-- a- a-------- J-s v-r-t b-a-k- a-ī a- a-t-b-s-. --------------------------------- Jūs varat braukt arī ar autobusu. 0
Voitte ottaa myös raitiovaunun. J-s -a-at-br---- arī -- t----a-u. J-- v---- b----- a-- a- t-------- J-s v-r-t b-a-k- a-ī a- t-a-v-j-. --------------------------------- Jūs varat braukt arī ar tramvaju. 0
Voitte myös ajaa minun perässäni. J-s v--at--ie-kārš- --aukt-aiz---nis. J-- v---- v-------- b----- a-- m----- J-s v-r-t v-e-k-r-i b-a-k- a-z m-n-s- ------------------------------------- Jūs varat vienkārši braukt aiz manis. 0
Miten pääsen jalkapallostadionille? Kā -s-var---ok----l--z-f-t---a stad--nam? K- e- v--- n----- l--- f------ s--------- K- e- v-r- n-k-ū- l-d- f-t-o-a s-a-i-n-m- ----------------------------------------- Kā es varu nokļūt līdz futbola stadionam? 0
Ylittäkää silta! Brauc-et---r- t-l-a-! B------- p--- t------ B-a-c-e- p-r- t-l-a-! --------------------- Brauciet pāri tiltam! 0
Ajakaa tunnelin läpi! Br----et -a-r----n-li-! B------- c---- t------- B-a-c-e- c-u-i t-n-l-m- ----------------------- Brauciet cauri tunelim! 0
Ajakaa kolmansille liikennevaloille. Br-uc--- l--z treša-----u-s---ram. B------- l--- t------- l---------- B-a-c-e- l-d- t-e-a-a- l-k-o-o-a-. ---------------------------------- Brauciet līdz trešajam luksoforam. 0
Kääntykää sitten ensimmäinen katu oikealle. T-d-nog--ez------ ---m-j--ie-- pa l---. T-- n------------ p------ i--- p- l---- T-d n-g-i-z-e-i-s p-r-a-ā i-l- p- l-b-. --------------------------------------- Tad nogriezieties pirmajā ielā pa labi. 0
Ajakaa sitten seuraavan risteyksen yli. T-d--r-uciet-ta-sn- -ār------ša--m -r--toju--m. T-- b------- t----- p--- n-------- k----------- T-d b-a-c-e- t-i-n- p-r- n-k-š-j-m k-u-t-j-m-m- ----------------------------------------------- Tad brauciet taisni pāri nākošajam krustojumam. 0
Anteeksi, miten pääsen lentokentälle? A-v-inoj--t,--ā-e--va-- -ok--- -ido-t-? A----------- k- e- v--- n----- l------- A-v-i-o-i-t- k- e- v-r- n-k-ū- l-d-s-ā- --------------------------------------- Atvainojiet, kā es varu nokļūt lidostā? 0
Ottakaa mieluiten metro. V-s-a--k -r--cie- -- -e--o. V------- b------- a- m----- V-s-a-ā- b-a-c-e- a- m-t-o- --------------------------- Vislabāk brauciet ar metro. 0
Ajakaa vain päätepysäkille. B-----e---īdz g--a --ac-ja-! B------- l--- g--- s-------- B-a-c-e- l-d- g-l- s-a-i-a-! ---------------------------- Brauciet līdz gala stacijai! 0

Eläinten kieli

Kun haluamme ilmaista itseämme, käytämme siihen puhetta. Eläimilläkin on oma kieli. Ja ne käyttävät sitä juuri samalla lailla kuin me ihmiset. Toisin sanoen ne puhuvat toisilleen vaihtaakseen tietoja. Periaatteessa jokaisella eläinlajilla on erityinen kieli. Jopa termiitit viestivät keskenään. Vaaratilanteessa ne painautuvat maata vasten. Tällä lailla ne varoittavat toisiaan. Muut eläinlajit viheltävät lähestyessään vihollisia. Mehiläiset puhuvat toisilleen tanssin välityksellä. Tällä lailla ne näyttävät toisille mehiläisille, missä on jotain syötävää. Valaat tuottavat ääniä, jotka kuuluvat 5 000 kilometrin päähän. Ne viestivät keskenään erityisten laulujen välityksellä. Norsut lähettävät myös toisilleen monenlaisia äänisignaaleja. Ihmiset eivät kuitenkaan voi kuulla niitä. Useimmat eläinten kielet ovat hyvin monimutkaisia. Ne koostuvat erilaisten merkkien yhdistelmästä. Käytössä on ääneen perustuvia, kemiallisia ja näkyviä signaaleja. Sen lisäksi eläimet käyttävät monenlaisia eleitä. Nyt ihmiset ovat oppineet lemmikkien kieltä. He tietävät, milloin koirat ovat onnellisia. Ja he tajuavat, milloin kissat haluavat olla yksin. Kuitenkin koirat ja kissat puhuvat hyvin erilaisia kieliä. Monet signaalit ovat jopa täysin vastakohtaisia. Luultiin pitkään, että nämä kaksi eläintä eivät yksinkertaisesti pitäneet toisistaan. Mutta ne vain käsittävät toisensa väärin. Se johtaa ongelmiin koirien ja kissojen välillä. Joten jopa eläimet tappelevat väärinkäsitysten takia…