Lauseita

fi Kaupunkinkierros   »   eo Urbovizito

42 [neljäkymmentäkaksi]

Kaupunkinkierros

Kaupunkinkierros

42 [kvardek du]

Urbovizito

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Onko tori sunnuntaisin auki? Ĉu l- b----- d------ m----------? Ĉu la bazaro dimanĉe malfermitas? 0
Ovatko messut maanantaisin auki? Ĉu l- f---- l---- m----------? Ĉu la foiro lunde malfermitas? 0
Onko näyttely tiistaisin auki? Ĉu l- e--------- m---- m----------? Ĉu la ekspozicio marde malfermitas? 0
Onko eläintarha keskiviikkoisin auki? Ĉu l- b-------- m------- m----------? Ĉu la bestarejo merkrede malfermitas? 0
Onko museo torstaisin auki? Ĉu l- m---- ĵ---- m----------? Ĉu la muzeo ĵaŭde malfermitas? 0
Onko galleria perjantaisin auki? Ĉu l- g------ v------- m----------? Ĉu la galerio vendrede malfermitas? 0
Saako valokuvata? Ĉu o-- r----- f---? Ĉu oni rajtas foti? 0
Pitääkö sisäänpääsy maksaa? Ĉu o-- d---- p--- p-- e----? Ĉu oni devas pagi por eniri? 0
Paljonko sisäänpääsy maksaa? Ki-- k----- l- e----? Kiom kostas la eniro? 0
Saavatko ryhmät alennusta? Ĉu e---- r----- p-- g-----? Ĉu estas rabato por grupoj? 0
Saavatko lapset alennusta? Ĉu e---- r----- p-- i------? Ĉu estas rabato por infanoj? 0
Saavatko opiskelijat alennusta? Ĉu e---- r----- p-- s--------? Ĉu estas rabato por studentoj? 0
Mikä rakennus tuo on? Ki- k--------- e---- t--? Kia konstruaĵo estas tio? 0
Miten vanha tuo rakennus on? Ki------ e---- l- k---------? Kiomjara estas la konstruaĵo? 0
Kuka rakensi tuon rakennuksen? Ki- k-------- l- k----------? Kiu konstruis la konstruaĵon? 0
Olen kiinnostunut arkkitehtuurista. Mi i---------- p-- a----------. Mi interesiĝas pri arĥitekturo. 0
Olen kiinnostunut taiteesta. Mi i---------- p-- a---. Mi interesiĝas pri arto. 0
Olen kiinnostunut maalaustaiteesta. Mi i---------- p-- p--------. Mi interesiĝas pri pentrarto. 0

Nopeat ja hitaat kielet

Maailmassa on yli 6 000 kieltä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama tehtävä. Ne auttavat meitä vaihtamaan tietoja. Se tapahtuu monella lailla joka kielessä. Jokainen kieli nimittäin käyttäytyy omien sääntöjensä mukaan. Kielen puhenopeus on myös erilainen. Kielitieteilijät ovat todistaneet tämän eri tutkimuksissa. Sitä varten käännettiin lyhyitä tekstejä useisiin kieliin. Äidinkieliset puhujat lukivat sitten tekstit ääneen. Tulos oli selvä. Japani ja espanja ovat nopeimmat kielet. Näissä kielissä puhutaan lähes kahdeksan tavua sekunnissa. Kiinalaiset puhuvat merkittävästi hitaammin. He puhuvat ainoastaan viisi tavua sekunnissa. Nopeus riippuu tavujen monimutkaisuudesta. Jos tavut ovat monimutkaisia, puhuminen kestää kauemmin. Saksassa on esimerkiksi kolme äännettä tavua kohti. Siksi sitä puhutaan suhteellisen hitaasti. Nopeasti puhuminen ei kuitenkaan tarkoita, että on paljon viestittävää. Aivan päinvastoin! Nopeasti puhutuissa tavuissa on vain niukasti tietoa. Vaikka japanilaiset puhuvat nopeasti, he välittävät vähän sisältöä. ”Hitaat” kiinalaiset puolestaan sanovat paljon muutamalla sanalla. Englannin kielen tavut sisältävät myös paljon tietoa. On mielenkiintoista, että arvioidut kielet ovat lähes yhtä tehokkaita! Se tarkoittaa, että hitaammin puhuva sanoo enemmän. Ja nopeammin puhuva tarvitsee enemmän sanoja. Loppujen lopuksi kaikki pääsevät päämääräänsä suunnilleen samassa ajassa.