Lauseita

fi Kaupunkinkierros   »   uk Екскурсія до міста

42 [neljäkymmentäkaksi]

Kaupunkinkierros

Kaupunkinkierros

42 [сорок два]

42 [sorok dva]

Екскурсія до міста

[Ekskursiya do mista]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Onko tori sunnuntaisin auki? Ч--в----и--й --нок щ-н-ді-і? Ч- в-------- p---- щ-------- Ч- в-д-р-т-й p-н-к щ-н-д-л-? ---------------------------- Чи відкритий pинок щонеділі? 0
C---vi-kr-ty-- ---o---h----e--li? C-- v--------- p---- s----------- C-y v-d-r-t-y- p-n-k s-c-o-e-i-i- --------------------------------- Chy vidkrytyy̆ pynok shchonedili?
Ovatko messut maanantaisin auki? Чи----к--тий-Ярм-р-к що-оне-і-ка Ч- в-------- Я------ щ---------- Ч- в-д-р-т-й Я-м-р-к щ-п-н-д-л-а -------------------------------- Чи відкритий Ярмарок щопонеділка 0
Chy vi--r--y----a--a-o---hch---n-d--ka C-- v--------- Y------- s------------- C-y v-d-r-t-y- Y-r-a-o- s-c-o-o-e-i-k- -------------------------------------- Chy vidkrytyy̆ Yarmarok shchoponedilka
Onko näyttely tiistaisin auki? Чи відкри-а--иставка --в-в--рк-? Ч- в------- в------- щ---------- Ч- в-д-р-т- в-с-а-к- щ-в-в-і-к-? -------------------------------- Чи відкрита виставка щовівтірка? 0
C-y -id-r--- ---tavk- shc--v-vtirka? C-- v------- v------- s------------- C-y v-d-r-t- v-s-a-k- s-c-o-i-t-r-a- ------------------------------------ Chy vidkryta vystavka shchovivtirka?
Onko eläintarha keskiviikkoisin auki? Ч--в-дкр-ти- зо---р- що--р-д-? Ч- в-------- з------ щ-------- Ч- в-д-р-т-й з-о-а-к щ-с-р-д-? ------------------------------ Чи відкритий зоопарк щосереди? 0
C-- v--k---------o-a-k----h-s---d-? C-- v--------- z------ s----------- C-y v-d-r-t-y- z-o-a-k s-c-o-e-e-y- ----------------------------------- Chy vidkrytyy̆ zoopark shchoseredy?
Onko museo torstaisin auki? Ч----дкрити--м---й ---е-в---а? Ч- в-------- м---- щ---------- Ч- в-д-р-т-й м-з-й щ-ч-т-е-г-? ------------------------------ Чи відкритий музей щочетверга? 0
Chy -i-----y-̆ -uzey- -h--o--et-e--a? C-- v--------- m----- s-------------- C-y v-d-r-t-y- m-z-y- s-c-o-h-t-e-h-? ------------------------------------- Chy vidkrytyy̆ muzey̆ shchochetverha?
Onko galleria perjantaisin auki? Чи відк-----г--е-ея щ---я-----? Ч- в------- г------ щ---------- Ч- в-д-р-т- г-л-р-я щ-п-я-н-ц-? ------------------------------- Чи відкрита галерея щоп’ятниці? 0
C----idkry-- ha------ --c-o---atny--i? C-- v------- h------- s--------------- C-y v-d-r-t- h-l-r-y- s-c-o-'-a-n-t-i- -------------------------------------- Chy vidkryta halereya shchop'yatnytsi?
Saako valokuvata? Ч- -о----ф--о-раф----и? Ч- м---- ф------------- Ч- м-ж-а ф-т-г-а-у-а-и- ----------------------- Чи можна фотографувати? 0
Ch---oz-n- f--o---fuv---? C-- m----- f------------- C-y m-z-n- f-t-h-a-u-a-y- ------------------------- Chy mozhna fotohrafuvaty?
Pitääkö sisäänpääsy maksaa? Чи --т-іб-- п-----и--- вх-д? Ч- п------- п------ з- в---- Ч- п-т-і-н- п-а-и-и з- в-і-? ---------------------------- Чи потрібно платити за вхід? 0
C-----t-ibno--l-t-ty-za--kh-d? C-- p------- p------ z- v----- C-y p-t-i-n- p-a-y-y z- v-h-d- ------------------------------ Chy potribno platyty za vkhid?
Paljonko sisäänpääsy maksaa? Ск--ьки --шту- вхі-? С------ к----- в---- С-і-ь-и к-ш-у- в-і-? -------------------- Скільки коштує вхід? 0
S-i---y--osh-uy- -kh-d? S------ k------- v----- S-i-ʹ-y k-s-t-y- v-h-d- ----------------------- Skilʹky koshtuye vkhid?
Saavatko ryhmät alennusta? Ч--є-зн-жка -л--груп? Ч- є з----- д-- г---- Ч- є з-и-к- д-я г-у-? --------------------- Чи є знижка для груп? 0
Ch- -- -nyz--a d-ya-h--p? C-- y- z------ d--- h---- C-y y- z-y-h-a d-y- h-u-? ------------------------- Chy ye znyzhka dlya hrup?
Saavatko lapset alennusta? Чи є з---ка-д-я -і-ей? Ч- є з----- д-- д----- Ч- є з-и-к- д-я д-т-й- ---------------------- Чи є знижка для дітей? 0
C-- -e-zn-zhka----a----e-̆? C-- y- z------ d--- d------ C-y y- z-y-h-a d-y- d-t-y-? --------------------------- Chy ye znyzhka dlya ditey̆?
Saavatko opiskelijat alennusta? Чи - -н--к- -ля -т-де-ті-? Ч- є з----- д-- с--------- Ч- є з-и-к- д-я с-у-е-т-в- -------------------------- Чи є знижка для студентів? 0
C-- y---ny-h-a -lya --ud---i-? C-- y- z------ d--- s--------- C-y y- z-y-h-a d-y- s-u-e-t-v- ------------------------------ Chy ye znyzhka dlya studentiv?
Mikä rakennus tuo on? Що ц- за--у----я? Щ- ц- з- б------- Щ- ц- з- б-д-в-я- ----------------- Що це за будівля? 0
Sh--o------a b--i---a? S---- t-- z- b-------- S-c-o t-e z- b-d-v-y-? ---------------------- Shcho tse za budivlya?
Miten vanha tuo rakennus on? С-іль-и-----в-ці- --ді--і? С------ р---- ц-- б------- С-і-ь-и р-к-в ц-й б-д-в-і- -------------------------- Скільки років цій будівлі? 0
S--l--y -o-iv ts--- b-d-vli? S------ r---- t---- b------- S-i-ʹ-y r-k-v t-i-̆ b-d-v-i- ---------------------------- Skilʹky rokiv tsiy̆ budivli?
Kuka rakensi tuon rakennuksen? Х---п----у-а--цю б-ді--ю? Х-- п-------- ц- б------- Х-о п-б-д-в-в ц- б-д-в-ю- ------------------------- Хто побудував цю будівлю? 0
Kht- p-bud-------yu------ly-? K--- p-------- t--- b-------- K-t- p-b-d-v-v t-y- b-d-v-y-? ----------------------------- Khto pobuduvav tsyu budivlyu?
Olen kiinnostunut arkkitehtuurista. Я ----в------рхіт-к--рою. Я ц-------- а------------ Я ц-к-в-ю-я а-х-т-к-у-о-. ------------------------- Я цікавлюся архітектурою. 0
Y---s---v-y-sya -----t-kt--oyu. Y- t----------- a-------------- Y- t-i-a-l-u-y- a-k-i-e-t-r-y-. ------------------------------- YA tsikavlyusya arkhitekturoyu.
Olen kiinnostunut taiteesta. Я --к-вл-ся ми-----во-. Я ц-------- м---------- Я ц-к-в-ю-я м-с-е-т-о-. ----------------------- Я цікавлюся мистецтвом. 0
Y---sik-vl---ya m-s-ets---m. Y- t----------- m----------- Y- t-i-a-l-u-y- m-s-e-s-v-m- ---------------------------- YA tsikavlyusya mystetstvom.
Olen kiinnostunut maalaustaiteesta. Я --к-вл--я жи-оп----. Я ц-------- ж--------- Я ц-к-в-ю-я ж-в-п-с-м- ---------------------- Я цікавлюся живописом. 0
Y--tsi-a-l-us-a-zhyvopys--. Y- t----------- z---------- Y- t-i-a-l-u-y- z-y-o-y-o-. --------------------------- YA tsikavlyusya zhyvopysom.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Nopeat ja hitaat kielet

Maailmassa on yli 6 000 kieltä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama tehtävä. Ne auttavat meitä vaihtamaan tietoja. Se tapahtuu monella lailla joka kielessä. Jokainen kieli nimittäin käyttäytyy omien sääntöjensä mukaan. Kielen puhenopeus on myös erilainen. Kielitieteilijät ovat todistaneet tämän eri tutkimuksissa. Sitä varten käännettiin lyhyitä tekstejä useisiin kieliin. Äidinkieliset puhujat lukivat sitten tekstit ääneen. Tulos oli selvä. Japani ja espanja ovat nopeimmat kielet. Näissä kielissä puhutaan lähes kahdeksan tavua sekunnissa. Kiinalaiset puhuvat merkittävästi hitaammin. He puhuvat ainoastaan viisi tavua sekunnissa. Nopeus riippuu tavujen monimutkaisuudesta. Jos tavut ovat monimutkaisia, puhuminen kestää kauemmin. Saksassa on esimerkiksi kolme äännettä tavua kohti. Siksi sitä puhutaan suhteellisen hitaasti. Nopeasti puhuminen ei kuitenkaan tarkoita, että on paljon viestittävää. Aivan päinvastoin! Nopeasti puhutuissa tavuissa on vain niukasti tietoa. Vaikka japanilaiset puhuvat nopeasti, he välittävät vähän sisältöä. ”Hitaat” kiinalaiset puolestaan sanovat paljon muutamalla sanalla. Englannin kielen tavut sisältävät myös paljon tietoa. On mielenkiintoista, että arvioidut kielet ovat lähes yhtä tehokkaita! Se tarkoittaa, että hitaammin puhuva sanoo enemmän. Ja nopeammin puhuva tarvitsee enemmän sanoja. Loppujen lopuksi kaikki pääsevät päämääräänsä suunnilleen samassa ajassa.