Lauseita

fi Diskossa   »   et Diskoteegis

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [nelikümmend kuus]

Diskoteegis

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? Ka- s-e--oht -iin on----a? K-- s-- k--- s--- o- v---- K-s s-e k-h- s-i- o- v-b-? -------------------------- Kas see koht siin on vaba? 0
Voinko istua teidän seuraanne? K-s ma--õi--t---ga-i--u-a? K-- m- v--- t----- i------ K-s m- v-i- t-i-g- i-t-d-? -------------------------- Kas ma võin teiega istuda? 0
Mielelläni. Mee--ldi. M-------- M-e-e-d-. --------- Meeleldi. 0
Mitä pidätte musiikista? K-id-- te-le--u--i----e--dib? K----- t---- m------ m------- K-i-a- t-i-e m-u-i-a m-e-d-b- ----------------------------- Kuidas teile muusika meeldib? 0
Vähän liian kovaa. Ve--i va-ju. V---- v----- V-i-i v-l-u- ------------ Veidi valju. 0
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. K--d-b-n- män-ib --r-s-h--t-. K--- b--- m----- p---- h----- K-i- b-n- m-n-i- p-r-s h-s-i- ----------------------------- Kuid bänd mängib päris hästi. 0
Oletteko usein täällä? K-s t- k-it- t-hti --i-? K-- t- k---- t---- s---- K-s t- k-i-e t-h-i s-i-? ------------------------ Kas te käite tihti siin? 0
En, tämä on ensimmäinen kerta. Ei- --e-o- es--ene ---d. E-- s-- o- e------ k---- E-, s-e o- e-i-e-e k-r-. ------------------------ Ei, see on esimene kord. 0
En ole ollut täällä ikinä. M- ---o-- --na------n--äinu-. M- e- o-- k----- s--- k------ M- e- o-e k-n-g- s-i- k-i-u-. ----------------------------- Ma ei ole kunagi siin käinud. 0
Tanssitteko? Ka- ----ant-i-e? K-- t- t-------- K-s t- t-n-s-t-? ---------------- Kas te tantsite? 0
Ehkä myöhemmin. H-ljem-võib-o-la. H----- v--------- H-l-e- v-i---l-a- ----------------- Hiljem võib-olla. 0
En osaa tanssia niin hyvin. Ma----o-k- e-iti h-s---tant-ida. M- e- o--- e---- h---- t-------- M- e- o-k- e-i-i h-s-i t-n-s-d-. -------------------------------- Ma ei oska eriti hästi tantsida. 0
Se on ihan helppoa. Se---n-väg- li-tne. S-- o- v--- l------ S-e o- v-g- l-h-n-. ------------------- See on väga lihtne. 0
Näytän teille. M- -äi-a- -e---. M- n----- t----- M- n-i-a- t-i-e- ---------------- Ma näitan teile. 0
Ei, mieluummin joskus toiste. E-, p--em --n- tein- --r-. E-- p---- m--- t---- k---- E-, p-r-m m-n- t-i-e k-r-. -------------------------- Ei, parem mõni teine kord. 0
Odotatteko jotakuta? Oo--t---e k--a-i? O----- t- k------ O-t-t- t- k-d-g-? ----------------- Ootate te kedagi? 0
Kyllä, poikaystävääni. J-h- om---oiss-sõ---. J--- o-- p----------- J-h- o-a p-i-s-s-p-a- --------------------- Jah, oma poiss-sõpra. 0
Tuolta hän tuleekin! S---t-t--an---a---l----! S---- t----- t- t------- S-a-t t-g-n- t- t-l-b-i- ------------------------ Sealt tagant ta tulebki! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!