Lauseita

fi Diskossa   »   fr A la discothèque

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [quarante-six]

A la discothèque

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? E----e --e c-tte-p--c--es--li--e-? E----- q-- c---- p---- e-- l---- ? E-t-c- q-e c-t-e p-a-e e-t l-b-e ? ---------------------------------- Est-ce que cette place est libre ? 0
Voinko istua teidän seuraanne? P-is--e---a-----r-à-côté-de-vous-? P------ m-------- à c--- d- v--- ? P-i---e m-a-s-o-r à c-t- d- v-u- ? ---------------------------------- Puis-je m’asseoir à côté de vous ? 0
Mielelläni. J---ou---n p-i-. J- v--- e- p---- J- v-u- e- p-i-. ---------------- Je vous en prie. 0
Mitä pidätte musiikista? Co--ent-tro-----vous -a-m-----e-? C------ t----------- l- m------ ? C-m-e-t t-o-v-z-v-u- l- m-s-q-e ? --------------------------------- Comment trouvez-vous la musique ? 0
Vähän liian kovaa. Un-pe- -r------te. U- p-- t--- f----- U- p-u t-o- f-r-e- ------------------ Un peu trop forte. 0
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. M-is -e --oup- j--e -rès---e-. M--- l- g----- j--- t--- b---- M-i- l- g-o-p- j-u- t-è- b-e-. ------------------------------ Mais le groupe joue très bien. 0
Oletteko usein täällä? Ve--z--o-s s-u-e-- ic--? V--------- s------ i-- ? V-n-z-v-u- s-u-e-t i-i ? ------------------------ Venez-vous souvent ici ? 0
En, tämä on ensimmäinen kerta. N------est la--rem-è-- -oi-. N--- c---- l- p------- f---- N-n- c-e-t l- p-e-i-r- f-i-. ---------------------------- Non, c’est la première fois. 0
En ole ollut täällä ikinä. J- --- étais e-core----------n--. J- n-- é---- e----- j----- v----- J- n-y é-a-s e-c-r- j-m-i- v-n-e- --------------------------------- Je n’y étais encore jamais venue. 0
Tanssitteko? V----z---------s-- ? V---------- d----- ? V-u-e---o-s d-n-e- ? -------------------- Voulez-vous danser ? 0
Ehkä myöhemmin. P-u------- p----êt-e. P--- t---- p--------- P-u- t-r-, p-u---t-e- --------------------- Plus tard, peut-être. 0
En osaa tanssia niin hyvin. J- ne sai--pa-----s---e- dans-r. J- n- s--- p-- t--- b--- d------ J- n- s-i- p-s t-è- b-e- d-n-e-. -------------------------------- Je ne sais pas très bien danser. 0
Se on ihan helppoa. C’e---trè--si--l-. C---- t--- s------ C-e-t t-è- s-m-l-. ------------------ C’est très simple. 0
Näytän teille. J---ou- m-ntrer-i. J- v--- m--------- J- v-u- m-n-r-r-i- ------------------ Je vous montrerai. 0
Ei, mieluummin joskus toiste. No-- p-utô- --e-a-tr--f--s. N--- p----- u-- a---- f---- N-n- p-u-ô- u-e a-t-e f-i-. --------------------------- Non, plutôt une autre fois. 0
Odotatteko jotakuta? E----e---e vou---tt-n----que-qu’un ? E----- q-- v--- a------- q-------- ? E-t-c- q-e v-u- a-t-n-e- q-e-q-’-n ? ------------------------------------ Est-ce que vous attendez quelqu’un ? 0
Kyllä, poikaystävääni. O-i--m-n-a-i. O--- m-- a--- O-i- m-n a-i- ------------- Oui, mon ami. 0
Tuolta hän tuleekin! I- a---ve ---te der----e--o---! I- a----- j---- d------- n--- ! I- a-r-v- j-s-e d-r-i-r- n-u- ! ------------------------------- Il arrive juste derrière nous ! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!