Lauseita

fi Lomaaktiviteettejä   »   lt Atostogos

48 [neljäkymmentäkahdeksan]

Lomaaktiviteettejä

Lomaaktiviteettejä

48 [keturiasdešimt aštuoni]

Atostogos

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Onko ranta puhdas? Ar pap-ūdi--- šv-r-s? A- p--------- š------ A- p-p-ū-i-y- š-a-u-? --------------------- Ar paplūdimys švarus? 0
Voiko siellä uida? A- ten -al-ma-m-u-yti-? A- t-- g----- m-------- A- t-n g-l-m- m-u-y-i-? ----------------------- Ar ten galima maudytis? 0
Eikö ole vaarallista uida siellä? A- t-n nepav-j---a -a-d----? A- t-- n---------- m-------- A- t-n n-p-v-j-n-a m-u-y-i-? ---------------------------- Ar ten nepavojinga maudytis? 0
Voiko täältä lainata aurinkovarjoa? A- č-- ga-i----š-i--o---- --ė-į--uo---ul--? A- č-- g----- i---------- s---- n-- s------ A- č-a g-l-m- i-s-n-o-o-i s-ė-į n-o s-u-ė-? ------------------------------------------- Ar čia galima išsinuomoti skėtį nuo saulės? 0
Voiko täältä lainata aurinkotuolin? Ar č-a -a--ma i-s-nu-mot- --la---t-m--ą p-plūdimi------? A- č-- g----- i---------- s------------ p--------- k---- A- č-a g-l-m- i-s-n-o-o-i s-l-n-s-o-ą-ą p-p-ū-i-i- k-d-? -------------------------------------------------------- Ar čia galima išsinuomoti sulankstomąją paplūdimio kėdę? 0
Voiko täältä lainata veneen? A--či--g--i-a -š--n-om--- v----? A- č-- g----- i---------- v----- A- č-a g-l-m- i-s-n-o-o-i v-l-į- -------------------------------- Ar čia galima išsinuomoti valtį? 0
Surffaisin mielelläni. (Aš) --rėč-a- -la-k---i-b---l-nte. (--- n------- p-------- b--------- (-š- n-r-č-a- p-a-k-o-i b-n-l-n-e- ---------------------------------- (Aš) norėčiau plaukioti banglente. 0
Sukeltaisin mielelläni. (A-) n--ė-i---na----i. (--- n------- n------- (-š- n-r-č-a- n-r-y-i- ---------------------- (Aš) norėčiau nardyti. 0
Ajaisin mielelläni vesisuksilla. (--- n--ė---u p----ti ---de---sl-dė-is. (--- n------- p------ v------ s-------- (-š- n-r-č-a- p-a-k-i v-n-e-s s-i-ė-i-. --------------------------------------- (Aš) norėčiau plaukti vandens slidėmis. 0
Voiko surffilaudan vuokrata? Ar--al-m- -šs-nuom-t- ba--le-t-? A- g----- i---------- b--------- A- g-l-m- i-s-n-o-o-i b-n-l-n-ę- -------------------------------- Ar galima išsinuomoti banglentę? 0
Voiko sukellusvarusteet vuokrata? A--ga-----iš-inu--o-i--ar--mo -ran--? A- g----- i---------- n------ į------ A- g-l-m- i-s-n-o-o-i n-r-y-o į-a-g-? ------------------------------------- Ar galima išsinuomoti nardymo įrangą? 0
Voiko vesisukset vuokrata? Ar---l-m- i-sin--m-ti --nde-s sl--e-? A- g----- i---------- v------ s------ A- g-l-m- i-s-n-o-o-i v-n-e-s s-i-e-? ------------------------------------- Ar galima išsinuomoti vandens slides? 0
Olen vasta aloittelija. A- ti---------n-ysi-. A- t-- p------------- A- t-k p-a-e-a-t-s-s- --------------------- Aš tik pradedantysis. 0
Olen suhteellisen hyvä. Aš---i s-ge-- vid-t--išk--. A- t-- s----- v------------ A- t-i s-g-b- v-d-t-n-š-a-. --------------------------- Aš tai sugebu vidutiniškai. 0
Tiedän sen jo. Aš--pie--ai -a- nusim-n--. A- a--- t-- j-- n--------- A- a-i- t-i j-u n-s-m-n-u- -------------------------- Aš apie tai jau nusimanau. 0
Missä on hiihtohissi? K---yra-s--d--- k---u-a-? K-- y-- s------ k-------- K-r y-a s-i-ž-ų k-l-u-a-? ------------------------- Kur yra slidžių keltuvas? 0
Onko sinulla edes suksia mukana? A-gi----)--ur- -a--ė-ęs - ----ė-u----l----? A--- (--- t--- p------- / p-------- s------ A-g- (-u- t-r- p-s-ė-ę- / p-s-ė-u-i s-i-e-? ------------------------------------------- Argi (tu) turi pasiėmęs / pasiėmusi slides? 0
Onko sinulla edes monot mukana? Ar-- (tu) -u----a--ė-ęs /-pa-iėmusi---idž-ų------? A--- (--- t--- p------- / p-------- s------ b----- A-g- (-u- t-r- p-s-ė-ę- / p-s-ė-u-i s-i-ž-ų b-t-s- -------------------------------------------------- Argi (tu) turi pasiėmęs / pasiėmusi slidžių batus? 0

Kuvien kieli

Saksankielinen sanonta kuuluu: Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se tarkoittaa, että kuvat ymmärretään usein nopeammin kuin puhe. Kuvat voivat myös välittää paremmin tunteita. Siksi mainonnassa käytetään paljon kuvia. Kuvat toimivat eri lailla kuin puhe. Ne näyttävät meille useita asioita samaan aikaan ja kokonaisuudessaan. Se tarkoittaa, että kuvan kokonaisuudella on tietty vaikutus. Puheessa tarvitaan huomattavasti enemmän sanoja. Mutta kuvat ja puhe kulkevat rinnakkain. Tarvitsemme puhetta kuvaillaksemme kuvaa. Samalla tavoin monia tekstejä ymmärretään ensin kuvien kautta. Kielitieteilijät tutkivat kuvien ja puheen välistä suhdetta. Se on nostanut esiin myös kysymyksen, ovatko kuvat oma itsenäinen kieli. Jos jotain vain filmataan, voimme katsoa kuvia. Mutta filmin viesti ei ole konkreettinen. Jos kuvan halutaan toimivan kuin puhe, sen pitää olla konkreettinen. Mitä vähemmän siinä näkyy, sitä selkeämpi sen viesti on. Piktogrammit ovat tästä mainio esimerkki. Piktogrammit ovat yksinkertaisia ja selkeitä kuvasymboleita. Ne korvaavat puhekielen ja ovat visuaalisen viestinnän muoto. Jokainen tuntee esimerkiksi ”tupakointi kielletty” -piktogrammin. Siinä näkyy savuke, jonka yli on vedetty viiva. Kuvista tulee vielä tärkeämpiä globaalistumisen vuoksi. Mutta sinun pitää opiskella myös kuvien kieltä. Sitä ei ymmärretä kaikkialla maailmassa, vaikka monet ajattelevatkin niin. Kulttuuri vaikuttaa nimittäin siihen, miten käsitämme kuvat. Se, mitä näemme, riippuu monista eri tekijöistä. Jotkut ihmiset eivät näekään savukkeita, vaan vain tummia viivoja.