Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   af Inkopies

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [vier en vyftig]

Inkopies

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. E- --- -- g---e----oo-. E- w-- ’- g------ k---- E- w-l ’- g-s-e-k k-o-. ----------------------- Ek wil ’n geskenk koop. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Ma---n-e--e -uu- n--. M--- n-- t- d--- n--- M-a- n-e t- d-u- n-e- --------------------- Maar nie te duur nie. 0
Ehkä käsilaukun? M--k--n -- han-sa-? M------ ’- h------- M-s-i-n ’- h-n-s-k- ------------------- Miskien ’n handsak? 0
Minkä värisen haluatte? W--t-r k---r-so-- -? W----- k---- s--- u- W-t-e- k-e-r s-e- u- -------------------- Watter kleur soek u? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? S----- b-u----- wi-? S----- b---- o- w--- S-a-t- b-u-n o- w-t- -------------------- Swart, bruin of wit? 0
Ison vai pienen? ’n G---e-of ---k--i--j--? ’- G---- o- ’- k--------- ’- G-o-e o- ’- k-e-n-j-e- ------------------------- ’n Grote of ’n kleintjie? 0
Saisinko katsoa tätä? M----- -ie-e-n ---n a-------f? M-- e- d-- e-- s--- a--------- M-g e- d-e e-n s-e- a-s-b-i-f- ------------------------------ Mag ek die een sien asseblief? 0
Onko se nahkaa? Is------an-le-- gem--k? I- d-- v-- l--- g------ I- d-t v-n l-e- g-m-a-? ----------------------- Is dit van leer gemaak? 0
Vai onko se muovia? O- i---i--v-n-p-a--ie-? O- i- d-- v-- p-------- O- i- d-t v-n p-a-t-e-? ----------------------- Of is dit van plastiek? 0
Se on tietenkin nahkaa. Va---eer,-n-tuu-l--. V-- l---- n--------- V-n l-e-, n-t-u-l-k- -------------------- Van leer, natuurlik. 0
Tämä on erityisen laadukas. Di- ----e-on----e-go-ie-k-a-it-i-. D-- i- b--------- g---- k--------- D-t i- b-s-n-e-s- g-e-e k-a-i-e-t- ---------------------------------- Dit is besonderse goeie kwaliteit. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. E- ----ha--sak-is-werk-i----lli-. E- d-- h------ i- w------ b------ E- d-e h-n-s-k i- w-r-l-k b-l-i-. --------------------------------- En die handsak is werklik billik. 0
Pidän tästä. Ek-h---daa-van. E- h-- d------- E- h-u d-a-v-n- --------------- Ek hou daarvan. 0
Otan tämän. E- sa--di--n-em. E- s-- d-- n---- E- s-l d-t n-e-. ---------------- Ek sal dit neem. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? K-n -------om---l ind-en--od--? K-- e- d-- o----- i----- n----- K-n e- d-t o-r-i- i-d-e- n-d-g- ------------------------------- Kan ek dit omruil indien nodig? 0
Tottakai. Vansel-----ke--. V--------------- V-n-e-f-p-e-e-d- ---------------- Vanselfsprekend. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Ons--a- --t as -- -eske---t--dr-ai. O-- s-- d-- a- ’- g------ t-------- O-s s-l d-t a- ’- g-s-e-k t-e-r-a-. ----------------------------------- Ons sal dit as ’n geskenk toedraai. 0
Kassa on tuolla. D--- ---e---n---s -i--k--s--r. D--- a-------- i- d-- k------- D-a- a-d-r-a-t i- d-e k-s-i-r- ------------------------------ Daar anderkant is die kassier. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…