Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   bg Пазаруване

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [петдесет и четири]

54 [petdeset i chetiri]

Пазаруване

[Pazaruvane]

suomi bulgaria Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Би- и---- / и----- д- к--- п------. Бих искал / искала да купя подарък. 0
B--- i---- / i----- d- k---- p------. Bi-- i---- / i----- d- k---- p------. Bikh iskal / iskala da kupya podaryk. B-k- i-k-l / i-k-l- d- k-p-a p-d-r-k. -----------/------------------------.
Mutta ei mitään liian kallista. Но н- н--- п-------- с----. Но не нещо прекалено скъпо. 0
N- n- n------ p-------- s----. No n- n------ p-------- s----. No ne neshcho prekaleno skypo. N- n- n-s-c-o p-e-a-e-o s-y-o. -----------------------------.
Ehkä käsilaukun? Мо-- б- д----- ч----? Може би дамска чанта? 0
M---- b- d----- c-----? Mo--- b- d----- c-----? Mozhe bi damska chanta? M-z-e b- d-m-k- c-a-t-? ----------------------?
Minkä värisen haluatte? Ка--- ц--- ж------? Какъв цвят желаете? 0
K---- t----- z-------? Ka--- t----- z-------? Kakyv tsvyat zhelaete? K-k-v t-v-a- z-e-a-t-? ---------------------?
Mustan, ruskean vai valkoisen? Че---- к---- и-- б--? Черен, кафяв или бял? 0
C-----, k----- i-- b---? Ch----- k----- i-- b---? Cheren, kafyav ili byal? C-e-e-, k-f-a- i-i b-a-? ------,----------------?
Ison vai pienen? Го---- и-- м----? Голяма или малка? 0
G------ i-- m----? Go----- i-- m----? Golyama ili malka? G-l-a-a i-i m-l-a? -----------------?
Saisinko katsoa tätä? Мо-- л- д- в--- т---? Може ли да видя тази? 0
M---- l- d- v---- t---? Mo--- l- d- v---- t---? Mozhe li da vidya tazi? M-z-e l- d- v-d-a t-z-? ----------------------?
Onko se nahkaa? От к--- л- е? От кожа ли е? 0
O- k---- l- y-? Ot k---- l- y-? Ot kozha li ye? O- k-z-a l- y-? --------------?
Vai onko se muovia? Ил- о- и--------- м------? Или от изкуствена материя? 0
I-- o- i--------- m-------? Il- o- i--------- m-------? Ili ot izkustvena materiya? I-i o- i-k-s-v-n- m-t-r-y-? --------------------------?
Se on tietenkin nahkaa. От к--- е---------. От кожа естествено. 0
O- k---- y----------. Ot k---- y----------. Ot kozha yestestveno. O- k-z-a y-s-e-t-e-o. --------------------.
Tämä on erityisen laadukas. То-- е о------ д---- к-------. Това е особено добро качество. 0
T--- y- o------ d---- k--------. To-- y- o------ d---- k--------. Tova ye osobeno dobro kachestvo. T-v- y- o-o-e-o d-b-o k-c-e-t-o. -------------------------------.
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. Ча----- д----------- е н- м---- и------ ц---. Чантата действително е на много изгодна цена. 0
C------- d----------- y- n- m---- i------ t----. Ch------ d----------- y- n- m---- i------ t----. Chantata deystvitelno ye na mnogo izgodna tsena. C-a-t-t- d-y-t-i-e-n- y- n- m-o-o i-g-d-a t-e-a. -----------------------------------------------.
Pidän tästä. Ха----- м-. Харесва ми. 0
K------- m-. Kh------ m-. Kharesva mi. K-a-e-v- m-. -----------.
Otan tämän. Ще я в----. Ще я взема. 0
S---- y- v----. Sh--- y- v----. Shche ya vzema. S-c-e y- v-e-a. --------------.
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Мо-- л- е--------- д- я п------? Може ли евентуално да я подменя? 0
M---- l- y---------- d- y- p-------? Mo--- l- y---------- d- y- p-------? Mozhe li yeventualno da ya podmenya? M-z-e l- y-v-n-u-l-o d- y- p-d-e-y-? -----------------------------------?
Tottakai. Ра----- с-. Разбира се. 0
R------ s-. Ra----- s-. Razbira se. R-z-i-a s-. ----------.
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Ни- щ- я о-------- к--- п------. Ние ще я опаковаме като подарък. 0
N-- s---- y- o-------- k--- p------. Ni- s---- y- o-------- k--- p------. Nie shche ya opakovame kato podaryk. N-e s-c-e y- o-a-o-a-e k-t- p-d-r-k. -----------------------------------.
Kassa on tuolla. Ка---- е т-- о------. Касата е там отсреща. 0
K----- y- t-- o---------. Ka---- y- t-- o---------. Kasata ye tam otsreshcha. K-s-t- y- t-m o-s-e-h-h-. ------------------------.

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…