Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   da Købe ind

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [fireoghalvtreds]

Købe ind

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. J-g v-l--erne----e----gav-. J-- v-- g---- k--- e- g---- J-g v-l g-r-e k-b- e- g-v-. --------------------------- Jeg vil gerne købe en gave. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Men--kk---oget a-t-f-r-dyr-. M-- i--- n---- a-- f-- d---- M-n i-k- n-g-t a-t f-r d-r-. ---------------------------- Men ikke noget alt for dyrt. 0
Ehkä käsilaukun? Må-k--e- h--d-----? M---- e- h--------- M-s-e e- h-n-t-s-e- ------------------- Måske en håndtaske? 0
Minkä värisen haluatte? Hvil-en---r----------n -æ-e? H------ f---- s--- d-- v---- H-i-k-n f-r-e s-a- d-n v-r-? ---------------------------- Hvilken farve skal den være? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? S-r-,----- e--e- h-i-? S---- b--- e---- h---- S-r-, b-u- e-l-r h-i-? ---------------------- Sort, brun eller hvid? 0
Ison vai pienen? En ---r---le--------l-? E- s--- e---- e- l----- E- s-o- e-l-r e- l-l-e- ----------------------- En stor eller en lille? 0
Saisinko katsoa tätä? Må jeg-se-p--de-----? M- j-- s- p- d-- d--- M- j-g s- p- d-n d-r- --------------------- Må jeg se på den der? 0
Onko se nahkaa? Er---n-a--ski--? E- d-- a- s----- E- d-n a- s-i-d- ---------------- Er den af skind? 0
Vai onko se muovia? E-l-- -r d---a- kun-ts-of? E---- e- d-- a- k--------- E-l-r e- d-n a- k-n-t-t-f- -------------------------- Eller er den af kunststof? 0
Se on tietenkin nahkaa. A----der -a---l-gvi-. A- l---- n----------- A- l-d-r n-t-r-i-v-s- --------------------- Af læder naturligvis. 0
Tämä on erityisen laadukas. De--er en-sæ-------d kv---te-. D-- e- e- s----- g-- k-------- D-t e- e- s-r-i- g-d k-a-i-e-. ------------------------------ Det er en særlig god kvalitet. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. O- ----t-ske---- v-r-e--g -ege- -i-l-g. O- h--------- e- v------- m---- b------ O- h-n-t-s-e- e- v-r-e-i- m-g-t b-l-i-. --------------------------------------- Og håndtasken er virkelig meget billig. 0
Pidän tästä. Jeg--a- -o----id-----. J-- k-- g--- l--- d--- J-g k-n g-d- l-d- d-n- ---------------------- Jeg kan godt lide den. 0
Otan tämän. De- ----r--eg. D-- t---- j--- D-n t-g-r j-g- -------------- Den tager jeg. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? K-- --n ---nt---t-b--t--? K-- d-- e-------- b------ K-n d-n e-e-t-e-t b-t-e-? ------------------------- Kan den eventuelt byttes? 0
Tottakai. Sel-følgeli-. S------------ S-l-f-l-e-i-. ------------- Selvfølgelig. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Vi---kk-r-d---ind s-m---ve. V- p----- d-- i-- s-- g---- V- p-k-e- d-n i-d s-m g-v-. --------------------------- Vi pakker den ind som gave. 0
Kassa on tuolla. K-s-e- -----rovre. K----- e- d------- K-s-e- e- d-r-v-e- ------------------ Kassen er derovre. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…