Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   eo Aĉetumi

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [kvindek kvar]

Aĉetumi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. M------s -ĉet- -onaco-. M- ŝ---- a---- d------- M- ŝ-t-s a-e-i d-n-c-n- ----------------------- Mi ŝatus aĉeti donacon. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Sed -e----mu--e---ta-. S-- n- t-------------- S-d n- t-o-u-t-k-s-a-. ---------------------- Sed ne tromultekostan. 0
Ehkä käsilaukun? Ĉu-e-le -----kon? Ĉ- e--- m-------- Ĉ- e-l- m-n-a-o-? ----------------- Ĉu eble mansakon? 0
Minkä värisen haluatte? K-u-ol-ran--- -a--s? K--------- v- ŝ----- K-u-o-o-a- v- ŝ-t-s- -------------------- Kiukoloran vi ŝatus? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? Ĉu -igran--brunan aŭ bl--kan? Ĉ- n------ b----- a- b------- Ĉ- n-g-a-, b-u-a- a- b-a-k-n- ----------------------------- Ĉu nigran, brunan aŭ blankan? 0
Ison vai pienen? Ĉ---r------aŭ m---rand--? Ĉ- g------ a- m---------- Ĉ- g-a-d-n a- m-l-r-n-a-? ------------------------- Ĉu grandan aŭ malgrandan? 0
Saisinko katsoa tätä? Ĉu mi -aj-a- --di----t-un- m--p---s? Ĉ- m- r----- v--- ĉ------- m- p----- Ĉ- m- r-j-a- v-d- ĉ---i-n- m- p-t-s- ------------------------------------ Ĉu mi rajtas vidi ĉi-tiun, mi petas? 0
Onko se nahkaa? Ĉ---i-estas e- ----? Ĉ- ĝ- e---- e- l---- Ĉ- ĝ- e-t-s e- l-d-? -------------------- Ĉu ĝi estas el ledo? 0
Vai onko se muovia? A--ĉ--el p-ast-? A- ĉ- e- p------ A- ĉ- e- p-a-t-? ---------------- Aŭ ĉu el plasto? 0
Se on tietenkin nahkaa. E- led----------e--e. E- l---- k----------- E- l-d-, k-m-r-n-b-e- --------------------- El ledo, kompreneble. 0
Tämä on erityisen laadukas. T-o-es-as-ap-rte--ona ---l-to. T-- e---- a----- b--- k------- T-o e-t-s a-a-t- b-n- k-a-i-o- ------------------------------ Tio estas aparte bona kvalito. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. K-j-l- sako-vere-ha--s --vor--------n. K-- l- s--- v--- h---- f------ p------ K-j l- s-k- v-r- h-v-s f-v-r-n p-e-o-. -------------------------------------- Kaj la sako vere havas favoran prezon. 0
Pidän tästä. Ĝi pl-ĉa--a--m-. Ĝ- p----- a- m-- Ĝ- p-a-a- a- m-. ---------------- Ĝi plaĉas al mi. 0
Otan tämän. Mi------re-as. M- ĝ-- p------ M- ĝ-n p-e-a-. -------------- Mi ĝin prenas. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Ĉu-m------s-e--nt---- -n------ĝ- ĝ-n? Ĉ- m- p---- e-------- i--------- ĝ--- Ĉ- m- p-v-s e-e-t-a-e i-t-r-a-ĝ- ĝ-n- ------------------------------------- Ĉu mi povas eventuale interŝanĝi ĝin? 0
Tottakai. K-m--ene--e. K----------- K-m-r-n-b-e- ------------ Kompreneble. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Ni-e-p--a--ĝ-n-k--- do-a-o-. N- e------ ĝ-- k--- d------- N- e-p-k-s ĝ-n k-e- d-n-c-n- ---------------------------- Ni enpakas ĝin kiel donacon. 0
Kassa on tuolla. Tie--ra--- e--a- -- k----o. T-- t----- e---- l- k------ T-e t-a-s- e-t-s l- k-s-j-. --------------------------- Tie transe estas la kasejo. 0

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…