Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   et Sisseostud

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [viiskümmend neli]

Sisseostud

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Ma --o-i-- kin-- ----. M- s------ k---- o---- M- s-o-i-s k-n-i o-t-. ---------------------- Ma sooviks kinki osta. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Kui- ---a-i, m---p--e-----i-l------i-. K--- m------ m-- p----- l----- k------ K-i- m-d-g-, m-s p-l-k- l-i-l- k-l-i-. -------------------------------------- Kuid midagi, mis poleks liialt kallis. 0
Ehkä käsilaukun? Võ-----la---e--t-? V-------- k------- V-i---l-a k-e-o-t- ------------------ Võib-olla käekott? 0
Minkä värisen haluatte? M-llis- v---- te so---te? M------ v---- t- s------- M-l-i-t v-r-i t- s-o-i-e- ------------------------- Millist värvi te soovite? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? Mu-ta--p--un- -õi v-lg-t? M----- p----- v-- v------ M-s-a- p-u-n- v-i v-l-e-? ------------------------- Musta, pruuni või valget? 0
Ison vai pienen? S---- -õ-----ke--? S---- v-- v------- S-u-t v-i v-i-e-t- ------------------ Suurt või väikest? 0
Saisinko katsoa tätä? To--n m- se----o-r- v--da--? T---- m- s--- k---- v------- T-h-n m- s-d- k-r-a v-a-a-a- ---------------------------- Tohin ma seda korra vaadata? 0
Onko se nahkaa? Kas ----o--n---st? K-- s-- o- n------ K-s s-e o- n-h-s-? ------------------ Kas see on nahast? 0
Vai onko se muovia? V-- on ---k-n-tma-erja-is-? V-- o- t- k---------------- V-i o- t- k-n-t-a-e-j-l-s-? --------------------------- Või on ta kunstmaterjalist? 0
Se on tietenkin nahkaa. Nah--t -oomu-i-u--. N----- l----------- N-h-s- l-o-u-i-u-t- ------------------- Nahast loomulikult. 0
Tämä on erityisen laadukas. Se- -n-----i-e-t kvaliteetn-. S-- o- ä-------- k----------- S-e o- ä-r-i-e-t k-a-i-e-t-e- ----------------------------- See on äärmiselt kvaliteetne. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. Ja-----o-- o- tõ--ti-s--a -i--a-vä-rt. J- k------ o- t----- s--- h---- v----- J- k-e-o-t o- t-e-t- s-d- h-n-a v-ä-t- -------------------------------------- Ja käekott on tõesti seda hinda väärt. 0
Pidän tästä. See-me----- m----. S-- m------ m----- S-e m-e-d-b m-l-e- ------------------ See meeldib mulle. 0
Otan tämän. M- -õt-- s-lle. M- v---- s----- M- v-t-n s-l-e- --------------- Ma võtan selle. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? K-- ma------seda ---j----m-er-v-he-ad-? K-- m- s--- s--- h----- ü---- v-------- K-s m- s-a- s-d- h-l-e- ü-b-r v-h-t-d-? --------------------------------------- Kas ma saan seda hiljem ümber vahetada? 0
Tottakai. Lo-mu---u-t. L----------- L-o-u-i-u-t- ------------ Loomulikult. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. M---aki---t- -i-g-n----a. M- p----- t- k------ ä--- M- p-k-m- t- k-n-i-a ä-a- ------------------------- Me pakime ta kingina ära. 0
Kassa on tuolla. Ka-sa--n--ea-pool. K---- o- s-------- K-s-a o- s-a-p-o-. ------------------ Kassa on sealpool. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…