Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   he ‫לעשות קניות‬

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

‫54 [חמישים וארבע]‬

54 [xamishim w\'arba]

‫לעשות קניות‬

[la'assot qniot]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi heprea Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. ‫א-י ---- לק-ו- מ---.‬ ‫--- ר--- ל---- מ----- ‫-נ- ר-צ- ל-נ-ת מ-נ-.- ---------------------- ‫אני רוצה לקנות מתנה.‬ 0
a--------h/rot-a- liqno- m--a-ah. a-- r------------ l----- m------- a-i r-t-e-/-o-s-h l-q-o- m-t-n-h- --------------------------------- ani rotseh/rotsah liqnot matanah.
Mutta ei mitään liian kallista. ‫-ב-----מ------- מ-י-‬ ‫--- ל- מ--- י-- מ---- ‫-ב- ל- מ-ה- י-ר מ-י-‬ ---------------------- ‫אבל לא משהו יקר מדי.‬ 0
aval-l-------hu y-qa--m-day. a--- l- m------ y---- m----- a-a- l- m-s-e-u y-q-r m-d-y- ---------------------------- aval lo mashehu yaqar miday.
Ehkä käsilaukun? ‫--לי -יק--ד?‬ ‫---- ת-- י--- ‫-ו-י ת-ק י-?- -------------- ‫אולי תיק יד?‬ 0
u-a--tiq yad? u--- t-- y--- u-a- t-q y-d- ------------- ulay tiq yad?
Minkä värisen haluatte? ‫בא-זה---ע-‬ ‫----- צ---- ‫-א-ז- צ-ע-‬ ------------ ‫באיזה צבע?‬ 0
b-eyzeh--s-v-? b------ t----- b-e-z-h t-e-a- -------------- b'eyzeh tseva?
Mustan, ruskean vai valkoisen? ‫-ח-ר--חום ----בן-‬ ‫----- ח-- א- ל---- ‫-ח-ר- ח-ם א- ל-ן-‬ ------------------- ‫שחור, חום או לבן?‬ 0
shax----xum---la---? s------ x-- o l----- s-a-o-, x-m o l-v-n- -------------------- shaxor, xum o lavan?
Ison vai pienen? ‫-דו- או-----‬ ‫---- א- ק---- ‫-ד-ל א- ק-ן-‬ -------------- ‫גדול או קטן?‬ 0
ga--l o -at-n? g---- o q----- g-d-l o q-t-n- -------------- gadol o qatan?
Saisinko katsoa tätä? ‫---ר --א----ו---‬ ‫---- ל---- א----- ‫-פ-ר ל-א-ת א-ת-?- ------------------ ‫אפשר לראות אותו?‬ 0
e------l----t--t-? e----- l----- o--- e-s-a- l-r-o- o-o- ------------------ efshar lir'ot oto?
Onko se nahkaa? ‫-א- ה-- ע--י-מעו-?‬ ‫--- ה-- ע--- מ----- ‫-א- ה-א ע-ו- מ-ו-?- -------------------- ‫האם הוא עשוי מעור?‬ 0
ha'im-h- a-----me--r? h---- h- a---- m----- h-'-m h- a-s-y m-'-r- --------------------- ha'im hu assuy me'or?
Vai onko se muovia? ‫-ו -חו--י- -ינט----‬ ‫-- מ------ ס-------- ‫-ו מ-ו-ר-ם ס-נ-ט-ם-‬ --------------------- ‫או מחומרים סינטטים?‬ 0
o--i-o---i- s--te---? o m-------- s-------- o m-x-m-r-m s-n-e-i-? --------------------- o mixomarim sintetim?
Se on tietenkin nahkaa. ‫ו-אי שמעו--‬ ‫---- ש------ ‫-ד-י ש-ע-ר-‬ ------------- ‫ודאי שמעור.‬ 0
wa-a'--sh-me'o-. w----- s-------- w-d-'- s-e-e-o-. ---------------- wada'i sheme'or.
Tämä on erityisen laadukas. ‫ה-י-ו- -ובה---יוח-.‬ ‫------ ט--- ב------- ‫-א-כ-ת ט-ב- ב-י-ח-.- --------------------- ‫האיכות טובה במיוחד.‬ 0
h-'-y--u--to-a- bimy-xad. h-------- t---- b-------- h-'-y-h-t t-v-h b-m-u-a-. ------------------------- ha'eykhut tovah bimyuxad.
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. ‫--מחי---א-ת-מצי---‬ ‫------ ב--- מ------ ‫-ה-ח-ר ב-מ- מ-י-ה-‬ -------------------- ‫והמחיר באמת מציאה.‬ 0
w-h-m-x-----eme- metsi'--. w-------- v----- m-------- w-h-m-x-r v-e-e- m-t-i-a-. -------------------------- w'hamexir v'emet metsi'ah.
Pidän tästä. ‫-ה----א ח---ע-נ-.‬ ‫-- מ--- ח- ב------ ‫-ה מ-צ- ח- ב-י-י-‬ ------------------- ‫זה מוצא חן בעיני.‬ 0
zeh---tse -en --'eyn--. z-- m---- x-- b-------- z-h m-t-e x-n b-'-y-a-. ----------------------- zeh motse xen be'eynay.
Otan tämän. ‫-נ- -קנ---ו-ו.‬ ‫--- א--- א----- ‫-נ- א-נ- א-ת-.- ---------------- ‫אני אקנה אותו.‬ 0
an- e--e- -t-. a-- e---- o--- a-i e-n-h o-o- -------------- ani eqneh oto.
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? ‫א-ש- --יה ל----ף-‬ ‫---- י--- ל------- ‫-פ-ר י-י- ל-ח-י-?- ------------------- ‫אפשר יהיה להחליף?‬ 0
e-sha--ihye- ---ax-i-? e----- i---- l-------- e-s-a- i-y-h l-h-x-i-? ---------------------- efshar ihyeh l'haxlif?
Tottakai. ‫בו--י-‬ ‫------- ‫-ו-א-.- -------- ‫בודאי.‬ 0
bew-d-'y. b-------- b-w-d-'-. --------- bewada'y.
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. ‫---נ-----ו--באר--ת-מ---.‬ ‫----- נ---- ב----- מ----- ‫-נ-נ- נ-ר-ז ב-ר-ז- מ-נ-.- -------------------------- ‫אנחנו נארוז באריזת מתנה.‬ 0
anaxn----'---z -----i-a-----ana-. a----- n------ b-------- m------- a-a-n- n-'-r-z b-'-r-z-t m-t-n-h- --------------------------------- anaxnu ne'eroz be'arizat matanah.
Kassa on tuolla. ‫ה-ופ- ---------‬ ‫----- נ---- ש--- ‫-ק-פ- נ-צ-ת ש-.- ----------------- ‫הקופה נמצאת שם.‬ 0
ha-up-- --m-se-t s---. h------ n------- s---- h-q-p-h n-m-s-'- s-a-. ---------------------- haqupah nimtse't sham.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…