Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   hr Kupovina

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [pedeset i četiri]

Kupovina

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Že-i- -up-t--p-k-on. Ž---- k----- p------ Ž-l-m k-p-t- p-k-o-. -------------------- Želim kupiti poklon. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Ali--n---- --ev-š--s-u-o. A--- n---- p------ s----- A-i- n-š-a p-e-i-e s-u-o- ------------------------- Ali, ništa previše skupo. 0
Ehkä käsilaukun? Možd---u--- ---b---? M---- r---- t------- M-ž-a r-č-u t-r-i-u- -------------------- Možda ručnu torbicu? 0
Minkä värisen haluatte? K-ju --ju ž--i-e? K--- b--- ž------ K-j- b-j- ž-l-t-? ----------------- Koju boju želite? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? C-n-,-s-eđu-i-i -ij---? C---- s---- i-- b------ C-n-, s-e-u i-i b-j-l-? ----------------------- Crnu, smeđu ili bijelu? 0
Ison vai pienen? V------il---a--? V----- i-- m---- V-l-k- i-i m-l-? ---------------- Veliku ili malu? 0
Saisinko katsoa tätä? Mogu-li vi--et- o-u? M--- l- v------ o--- M-g- l- v-d-e-i o-u- -------------------- Mogu li vidjeti ovu? 0
Onko se nahkaa? J---i-o-a -d-kož-? J- l- o-- o- k---- J- l- o-a o- k-ž-? ------------------ Je li ona od kože? 0
Vai onko se muovia? I-- je-od ---e--og-m---rijal-? I-- j- o- u------- m---------- I-i j- o- u-j-t-o- m-t-r-j-l-? ------------------------------ Ili je od umjetnog materijala? 0
Se on tietenkin nahkaa. Nar-------d kož-. N------- о- k---- N-r-v-o- о- k-ž-. ----------------- Naravno, оd kože. 0
Tämä on erityisen laadukas. To-je p----n- d--r--k-a---e-a. T- j- p------ d---- k--------- T- j- p-s-b-o d-b-a k-a-i-e-a- ------------------------------ To je posebno dobra kvaliteta. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. A cijena-r-č-e tor---- je-st----o-pov--j--. A c----- r---- t------ j- s------ p-------- A c-j-n- r-č-e t-r-i-e j- s-v-r-o p-v-l-n-. ------------------------------------------- A cijena ručne torbice je stvarno povoljna. 0
Pidän tästä. S-i----i--e. S---- m- s-- S-i-a m- s-. ------------ Sviđa mi se. 0
Otan tämän. Uz-- ć--j-. U--- ć- j-- U-e- ć- j-. ----------- Uzet ću je. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Mo-- -i j-----nt--lno---mi-e-it-? M--- l- j- e--------- z---------- M-g- l- j- e-e-t-a-n- z-m-j-n-t-? --------------------------------- Mogu li je eventualno zamijeniti? 0
Tottakai. P--ra-----e---se. P------------ s-- P-d-a-u-i-e-a s-. ----------------- Podrazumijeva se. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Up-k--a- ć--- -- ka---o--o-. U------- ć--- j- k-- p------ U-a-i-a- ć-m- j- k-o p-k-o-. ---------------------------- Upakirat ćemo jе kao poklon. 0
Kassa on tuolla. T-m- -r--- j--b-a---na. T--- p---- j- b-------- T-m- p-e-o j- b-a-a-n-. ----------------------- Tamo preko je blagajna. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…