Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   it Fare spese

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [cinquantaquattro]

Fare spese

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Vo-r-i co--r--e-u--re-a-o. V----- c------- u- r------ V-r-e- c-m-r-r- u- r-g-l-. -------------------------- Vorrei comprare un regalo. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Ma nie--e -- t-o-p---aro. M- n----- d- t----- c---- M- n-e-t- d- t-o-p- c-r-. ------------------------- Ma niente di troppo caro. 0
Ehkä käsilaukun? For-- u-a bo----ta? F---- u-- b-------- F-r-e u-a b-r-e-t-? ------------------- Forse una borsetta? 0
Minkä värisen haluatte? D---he---lor-? D- c-- c------ D- c-e c-l-r-? -------------- Di che colore? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? N--a,-ma-ron- - --an-a? N---- m------ o b------ N-r-, m-r-o-e o b-a-c-? ----------------------- Nera, marrone o bianca? 0
Ison vai pienen? U-a-g----- o --a pi--o--? U-- g----- o u-- p------- U-a g-a-d- o u-a p-c-o-a- ------------------------- Una grande o una piccola? 0
Saisinko katsoa tätä? Posso -ed--e-u- --’------a? P---- v----- u- p-- q------ P-s-o v-d-r- u- p-’ q-e-t-? --------------------------- Posso vedere un po’ questa? 0
Onko se nahkaa? È-di-p-lle? È d- p----- È d- p-l-e- ----------- È di pelle? 0
Vai onko se muovia? O-- ---ma-eri-le si-------? O è d- m-------- s--------- O è d- m-t-r-a-e s-n-e-i-o- --------------------------- O è di materiale sintetico? 0
Se on tietenkin nahkaa. D- p-ll- na-u---ment-. D- p---- n------------ D- p-l-e n-t-r-l-e-t-. ---------------------- Di pelle naturalmente. 0
Tämä on erityisen laadukas. Q----- --d---tti---q-alità. Q----- è d- o----- q------- Q-e-t- è d- o-t-m- q-a-i-à- --------------------------- Questa è di ottima qualità. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. E l-----s--t--- -e-am---- --un ---n --ezzo. E l- b------- è v-------- a u- b--- p------ E l- b-r-e-t- è v-r-m-n-e a u- b-o- p-e-z-. ------------------------------------------- E la borsetta è veramente a un buon prezzo. 0
Pidän tästä. Qu---a-mi--i-ce. Q----- m- p----- Q-e-t- m- p-a-e- ---------------- Questa mi piace. 0
Otan tämän. L--p--n--. L- p------ L- p-e-d-. ---------- La prendo. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Po-so c-mb-arla even-u--men-e? P---- c-------- e------------- P-s-o c-m-i-r-a e-e-t-a-m-n-e- ------------------------------ Posso cambiarla eventualmente? 0
Tottakai. Na----l--n--. N------------ N-t-r-l-e-t-. ------------- Naturalmente. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Fa---amo u- p---o-r-g---. F------- u- p---- r------ F-c-i-m- u- p-c-o r-g-l-. ------------------------- Facciamo un pacco regalo. 0
Kassa on tuolla. La c---a------q--l-a part-. L- c---- è d- q----- p----- L- c-s-a è d- q-e-l- p-r-e- --------------------------- La cassa è da quella parte. 0

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…