Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   mk Купување

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [педесет и четири]

54 [pyedyesyet i chyetiri]

Купување

[Koopoovaњye]

suomi makedonia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Са--- д- к---- е--- п------. Сакам да купам еден подарок. 0
S---- d- k----- y----- p------. Sa--- d- k----- y----- p------. Sakam da koopam yedyen podarok. S-k-m d- k-o-a- y-d-e- p-d-r-k. ------------------------------.
Mutta ei mitään liian kallista. Но н- н---- п------- с----. Но не нешто премногу скапо. 0
N- n-- n------ p---------- s----. No n-- n------ p---------- s----. No nye nyeshto pryemnoguoo skapo. N- n-e n-e-h-o p-y-m-o-u-o s-a-o. --------------------------------.
Ehkä käsilaukun? Мо---- е--- р---- т----? Можеби една рачна ташна? 0
M------ y---- r----- t-----? Mo----- y---- r----- t-----? Moʐyebi yedna rachna tashna? M-ʐ-e-i y-d-a r-c-n- t-s-n-? ---------------------------?
Minkä värisen haluatte? Ко-- б--- б- ј- с-----? Која боја би ја сакале? 0
K--- b--- b- ј- s------? Ko-- b--- b- ј- s------? Koјa boјa bi јa sakalye? K-ј- b-ј- b- ј- s-k-l-e? -----------------------?
Mustan, ruskean vai valkoisen? Цр--- к------ и-- б---? Црна, кафеава или бела? 0
T----, k------- i-- b----? Tz---- k------- i-- b----? Tzrna, kafyeava ili byela? T-r-a, k-f-e-v- i-i b-e-a? -----,-------------------?
Ison vai pienen? Ед-- г----- и-- м---? Една голема или мала? 0
Y---- g------- i-- m---? Ye--- g------- i-- m---? Yedna guolyema ili mala? Y-d-a g-o-y-m- i-i m-l-? -----------------------?
Saisinko katsoa tätä? См--- л- д- ј- в---- о---? Смеам ли да ја видам оваа? 0
S----- l- d- ј- v---- o---? Sm---- l- d- ј- v---- o---? Smyeam li da јa vidam ovaa? S-y-a- l- d- ј- v-d-m o-a-? --------------------------?
Onko se nahkaa? Да-- т-- е о- к---? Дали таа е од кожа? 0
D--- t-- y- o- k---? Da-- t-- y- o- k---? Dali taa ye od koʐa? D-l- t-a y- o- k-ʐ-? -------------------?
Vai onko se muovia? Ил- п-- е о- в------- м--------? Или пак е од вештачки материјал? 0
I-- p-- y- o- v---------- m---------? Il- p-- y- o- v---------- m---------? Ili pak ye od vyeshtachki matyeriјal? I-i p-k y- o- v-e-h-a-h-i m-t-e-i-a-? ------------------------------------?
Se on tietenkin nahkaa. Од к--- с-----. Од кожа секако. 0
O- k--- s------. Od k--- s------. Od koʐa syekako. O- k-ʐ- s-e-a-o. ---------------.
Tämä on erityisen laadukas. Ов- е е--- о------ д---- к-------. Ова е еден особено добар квалитет. 0
O-- y- y----- o------- d---- k--------. Ov- y- y----- o------- d---- k--------. Ova ye yedyen osobyeno dobar kvalityet. O-a y- y-d-e- o-o-y-n- d-b-r k-a-i-y-t. --------------------------------------.
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. И т------ н-------- е с- м---- п------ ц---. И ташната навистина е со многу поволна цена. 0
I t------- n-------- y- s- m------ p------ t-----. I t------- n-------- y- s- m------ p------ t-----. I tashnata navistina ye so mnoguoo povolna tzyena. I t-s-n-t- n-v-s-i-a y- s- m-o-u-o p-v-l-a t-y-n-. -------------------------------------------------.
Pidän tästä. Ми с- д-----. Ми се допаѓа. 0
M- s-- d-----. Mi s-- d-----. Mi sye dopaѓa. M- s-e d-p-ѓ-. -------------.
Otan tämän. Ќе ј- з----. Ќе ја земам. 0
K--- ј- z-----. Kj-- ј- z-----. Kjye јa zyemam. K-y- ј- z-e-a-. --------------.
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Да-- м---- с------- д- ј- з------? Дали можам случајно да ја заменам? 0
D--- m---- s--------- d- ј- z-------? Da-- m---- s--------- d- ј- z-------? Dali moʐam sloochaјno da јa zamyenam? D-l- m-ʐ-m s-o-c-a-n- d- ј- z-m-e-a-? ------------------------------------?
Tottakai. Се р------. Се разбира. 0
S-- r------. Sy- r------. Sye razbira. S-e r-z-i-a. -----------.
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Ќе ј- с-------- к--- п------. Ќе ја спакуваме како подарок. 0
K--- ј- s---------- k--- p------. Kj-- ј- s---------- k--- p------. Kjye јa spakoovamye kako podarok. K-y- ј- s-a-o-v-m-e k-k- p-d-r-k. --------------------------------.
Kassa on tuolla. Та-- о- с------- е б---------. Таму од спротива е благајната. 0
T---- o- s------- y- b----------. Ta--- o- s------- y- b----------. Tamoo od sprotiva ye blaguaјnata. T-m-o o- s-r-t-v- y- b-a-u-ј-a-a. --------------------------------.

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…