Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   nl Winkelen

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [vierenvijftig]

Winkelen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Ik -il graag --n cade--t-e ---en. I- w-- g---- e-- c-------- k----- I- w-l g-a-g e-n c-d-a-t-e k-p-n- --------------------------------- Ik wil graag een cadeautje kopen. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Ma---n-et -e-- al t- d--rs. M--- n--- i--- a- t- d----- M-a- n-e- i-t- a- t- d-u-s- --------------------------- Maar niet iets al te duurs. 0
Ehkä käsilaukun? M--s--i---e---h-nd-as? M-------- e-- h------- M-s-c-i-n e-n h-n-t-s- ---------------------- Misschien een handtas? 0
Minkä värisen haluatte? W-l-- -l-----ilt -? W---- k---- w--- u- W-l-e k-e-r w-l- u- ------------------- Welke kleur wilt u? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? Z---t,-brui--of -it? Z----- b---- o- w--- Z-a-t- b-u-n o- w-t- -------------------- Zwart, bruin of wit? 0
Ison vai pienen? Een gr-t--o- -en -le---? E-- g---- o- e-- k------ E-n g-o-e o- e-n k-e-n-? ------------------------ Een grote of een kleine? 0
Saisinko katsoa tätä? Mag ik ---e -en---ien? M-- i- d--- e--- z---- M-g i- d-z- e-n- z-e-? ---------------------- Mag ik deze eens zien? 0
Onko se nahkaa? Is --e -a------? I- d-- v-- l---- I- d-e v-n l-e-? ---------------- Is die van leer? 0
Vai onko se muovia? Of -s-d-e--a--kun----of? O- i- d-- v-- k--------- O- i- d-e v-n k-n-t-t-f- ------------------------ Of is die van kunststof? 0
Se on tietenkin nahkaa. Va- -eer,-natuu----k. V-- l---- n---------- V-n l-e-, n-t-u-l-j-. --------------------- Van leer, natuurlijk. 0
Tämä on erityisen laadukas. Dat-i- --- b--z--der--oed---w-li-ei-. D-- i- e-- b-------- g---- k--------- D-t i- e-n b-j-o-d-r g-e-e k-a-i-e-t- ------------------------------------- Dat is een bijzonder goede kwaliteit. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. En--e ta- is ---t-he-l-v-----l-g. E- d- t-- i- e--- h--- v--------- E- d- t-s i- e-h- h-e- v-o-d-l-g- --------------------------------- En de tas is echt heel voordelig. 0
Pidän tästä. D-----n--i---ooi. D-- v--- i- m---- D-e v-n- i- m-o-. ----------------- Die vind ik mooi. 0
Otan tämän. D---n-em-i-. D-- n--- i-- D-e n-e- i-. ------------ Die neem ik. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Kan i- h----v-n-ue-l-rui--n? K-- i- h-- e-------- r------ K-n i- h-m e-e-t-e-l r-i-e-? ---------------------------- Kan ik hem eventueel ruilen? 0
Tottakai. V--ze-f-p-eke--. V--------------- V-n-e-f-p-e-e-d- ---------------- Vanzelfsprekend. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Wi---a-ke- -e- --s---de-- i-. W-- p----- h-- a-- c----- i-- W-j p-k-e- h-m a-s c-d-a- i-. ----------------------------- Wij pakken hem als cadeau in. 0
Kassa on tuolla. Da-r-i- de-k--s-. D--- i- d- k----- D-a- i- d- k-s-a- ----------------- Daar is de kassa. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…