Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   sv Gå och handla

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [femtiofyra]

Gå och handla

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Jag s-ul-- vi-------a -- ---sen-. J-- s----- v---- k--- e- p------- J-g s-u-l- v-l-a k-p- e- p-e-e-t- --------------------------------- Jag skulle vilja köpa en present. 0
Mutta ei mitään liian kallista. Me--i--et-som är--ö--dyr-. M-- i---- s-- ä- f-- d---- M-n i-g-t s-m ä- f-r d-r-. -------------------------- Men inget som är för dyrt. 0
Ehkä käsilaukun? K-n--e-e---an-vä--a? K----- e- h--------- K-n-k- e- h-n-v-s-a- -------------------- Kanske en handväska? 0
Minkä värisen haluatte? V--ke- -är--sk-l---n--v-lja--a? V----- f--- s----- n- v---- h-- V-l-e- f-r- s-u-l- n- v-l-a h-? ------------------------------- Vilken färg skulle ni vilja ha? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? S-art,-bru- -l--r -it? S----- b--- e---- v--- S-a-t- b-u- e-l-r v-t- ---------------------- Svart, brun eller vit? 0
Ison vai pienen? E- s-o- --ler -n l---n? E- s--- e---- e- l----- E- s-o- e-l-r e- l-t-n- ----------------------- En stor eller en liten? 0
Saisinko katsoa tätä? F-- -ag-s- -å---n----? F-- j-- s- p- d-- d--- F-r j-g s- p- d-n d-r- ---------------------- Får jag se på den där? 0
Onko se nahkaa? Ä---e---v---der? Ä- d-- a- l----- Ä- d-n a- l-d-r- ---------------- Är den av läder? 0
Vai onko se muovia? E-le- är--e---v -o-s-lä-er? E---- ä- d-- a- k---------- E-l-r ä- d-n a- k-n-t-ä-e-? --------------------------- Eller är den av konstläder? 0
Se on tietenkin nahkaa. Av -äd-r -atu--igt---. A- l---- n------------ A- l-d-r n-t-r-i-t-i-. ---------------------- Av läder naturligtvis. 0
Tämä on erityisen laadukas. De-----en -ärsk--t br- kva--t--. D-- ä- e- s------- b-- k-------- D-t ä- e- s-r-k-l- b-a k-a-i-e-. -------------------------------- Det är en särskilt bra kvalitet. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. O-------v-s--- ä--v-r-li-en--yck-t-p-i----d. O-- h--------- ä- v-------- m----- p-------- O-h h-n-v-s-a- ä- v-r-l-g-n m-c-e- p-i-v-r-. -------------------------------------------- Och handväskan är verkligen mycket prisvärd. 0
Pidän tästä. J-g ty-k-r--- -en. J-- t----- o- d--- J-g t-c-e- o- d-n- ------------------ Jag tycker om den. 0
Otan tämän. Jag --r d-n. J-- t-- d--- J-g t-r d-n- ------------ Jag tar den. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? K---jag even---ll- by-a----? K-- j-- e--------- b--- d--- K-n j-g e-e-t-e-l- b-t- d-n- ---------------------------- Kan jag eventuellt byta den? 0
Tottakai. S----klart. S---------- S-ä-v-l-r-. ----------- Självklart. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Vi-slå- -n -e- ----p-----t. V- s--- i- d-- s-- p------- V- s-å- i- d-n s-m p-e-e-t- --------------------------- Vi slår in den som present. 0
Kassa on tuolla. D-r b--t--ä- kassa-. D-- b---- ä- k------ D-r b-r-a ä- k-s-a-. -------------------- Där borta är kassan. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…