Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   et Töö

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [viiskümmend viis]

Töö

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Mitä teette työksenne? M-s -n--eie eluk-tse? M-- o- t--- e-------- M-s o- t-i- e-u-u-s-? --------------------- Mis on teie elukutse? 0
Mieheni on lääkäri. M- --es-o- a--t. M- m--- o- a---- M- m-e- o- a-s-. ---------------- Mu mees on arst. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. M---ööt-n--o--e -o--g- -e-i----n---na. M- t----- p---- k----- m-------------- M- t-ö-a- p-o-e k-h-g- m-d-t-i-n-õ-n-. -------------------------------------- Ma töötan poole kohaga meditsiiniõena. 0
Pian saamme eläkettä. Va---i saa---m--pe--i-n--. V----- s---- m- p--------- V-r-t- s-a-e m- p-n-i-n-t- -------------------------- Varsti saame me pensionit. 0
Mutta verot ovat korkeita. K--d--ak-u- o- k---e-. K--- m----- o- k------ K-i- m-k-u- o- k-r-e-. ---------------------- Kuid maksud on kõrged. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. J---e-visekind-u--us on--a kõr-e. J- t---------------- o- k- k----- J- t-r-i-e-i-d-u-t-s o- k- k-r-e- --------------------------------- Ja tervisekindlustus on ka kõrge. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Ke---ks-s- -aa-a-t-h-d? K------ s- s---- t----- K-l-e-s s- s-a-a t-h-d- ----------------------- Kelleks sa saada tahad? 0
Haluan tulla insinööriksi. M--ta-an-----n-ri-- --ad-. M- t---- i--------- s----- M- t-h-n i-s-n-r-k- s-a-a- -------------------------- Ma tahan inseneriks saada. 0
Haluan opiskella yliopistossa. M---ah-n-ü-iko---- õp--da. M- t---- ü-------- õ------ M- t-h-n ü-i-o-l-s õ-p-d-. -------------------------- Ma tahan ülikoolis õppida. 0
Olen harjoittelija. Ma --e--praktika-t. M- o--- p---------- M- o-e- p-a-t-k-n-. ------------------- Ma olen praktikant. 0
En tienaa paljon. Ma----te-ni--al-u. M- e- t---- p----- M- e- t-e-i p-l-u- ------------------ Ma ei teeni palju. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Ma---e----akti--t--ä----a-l. M- t--- p-------- v--------- M- t-e- p-a-t-k-t v-l-s-a-l- ---------------------------- Ma teen praktikat välismaal. 0
Tuo on pomoni. S-- -n m--u ü-em--. S-- o- m--- ü------ S-e o- m-n- ü-e-u-. ------------------- See on minu ülemus. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Mul on -ee--i-ad --lle-g-d. M-- o- m-------- k--------- M-l o- m-e-d-v-d k-l-e-g-d- --------------------------- Mul on meeldivad kolleegid. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. L-una a--------e--- a-ati--öök-as. L---- a--- k---- m- a---- s------- L-u-a a-a- k-i-e m- a-a-i s-ö-l-s- ---------------------------------- Lõuna ajal käime me alati sööklas. 0
Etsin työpaikkaa. Ma-otsin---ökohta. M- o---- t-------- M- o-s-n t-ö-o-t-. ------------------ Ma otsin töökohta. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. M- -le- -u------ta-o--ud-t----. M- o--- j--- a---- o---- t----- M- o-e- j-b- a-s-a o-n-d t-ö-u- ------------------------------- Ma olen juba aasta olnud töötu. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. S---e--riigis--n liig--palj- -ö----d. S----- r----- o- l---- p---- t------- S-l-e- r-i-i- o- l-i-a p-l-u t-ö-u-d- ------------------------------------- Selles riigis on liiga palju töötuid. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?