Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   lt Darbai

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [penkiasdešimt penki]

Darbai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Mitä teette työksenne? K----ūs)--irba-e-/---k-----sų -r---si-a? K- (---- d------ / k---- j--- p--------- K- (-ū-) d-r-a-e / k-k-a j-s- p-o-e-i-a- ---------------------------------------- Ką (jūs) dirbate / kokia jūsų profesija? 0
Mieheni on lääkäri. Ma---vyra- gydyto-a-. M--- v---- g--------- M-n- v-r-s g-d-t-j-s- --------------------- Mano vyras gydytojas. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. (Aš---irb------ d-e-o- ---i-ino- se--r-m-. (--- d---- p--- d----- m-------- s-------- (-š- d-r-u p-s- d-e-o- m-d-c-n-s s-s-r-m-. ------------------------------------------ (Aš) dirbu pusę dienos medicinos seserimi. 0
Pian saamme eläkettä. N----kus--me-- ----ime ---s---. N------- (---- g------ p------- N-t-u-u- (-e-) g-u-i-e p-n-i-ą- ------------------------------- Netrukus (mes) gausime pensiją. 0
Mutta verot ovat korkeita. Be- moke--i-i-d--e-i. B-- m-------- d------ B-t m-k-s-i-i d-d-l-. --------------------- Bet mokesčiai dideli. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. S--i-at------udi-as -a-- pa--d---lis. S-------- d-------- t--- p-- d------- S-e-k-t-s d-a-d-m-s t-i- p-t d-d-l-s- ------------------------------------- Sveikatos draudimas taip pat didelis. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Kok-- prof-si-- (tu) --r--r--ktis? K---- p-------- (--- n--- r------- K-k-ą p-o-e-i-ą (-u- n-r- r-n-t-s- ---------------------------------- Kokią profesiją (tu) nori rinktis? 0
Haluan tulla insinööriksi. (--) ---ėčia- -ūti -n-inie--us. (--- n------- b--- i----------- (-š- n-r-č-a- b-t- i-ž-n-e-i-s- ------------------------------- (Aš) norėčiau būti inžinierius. 0
Haluan opiskella yliopistossa. (A-) ---iu-st-di---t--u--versit---. (--- n---- s--------- u------------ (-š- n-r-u s-u-i-u-t- u-i-e-s-t-t-. ----------------------------------- (Aš) noriu studijuoti universitete. 0
Olen harjoittelija. Aš-(-su)---akt-k---as. A- (---- p------------ A- (-s-) p-a-t-k-n-a-. ---------------------- Aš (esu) praktikantas. 0
En tienaa paljon. (-š)--ždir-u-n---ug. (--- u------ n------ (-š- u-d-r-u n-d-u-. -------------------- (Aš) uždirbu nedaug. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. (Aš---t-i--u-pra-t-ką už--en---. (--- a------ p------- u--------- (-š- a-l-e-u p-a-t-k- u-s-e-y-e- -------------------------------- (Aš) atlieku praktiką užsienyje. 0
Tuo on pomoni. T-- -----vir---i--a- - --fas. T-- m--- v---------- / š----- T-i m-n- v-r-i-i-k-s / š-f-s- ----------------------------- Tai mano viršininkas / šefas. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Aš-t-ri- -aloni-s b----a-a-b-u-. A- t---- m------- b------------- A- t-r-u m-l-n-u- b-n-r-d-r-i-s- -------------------------------- Aš turiu malonius bendradarbius. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Pe--p-e-us ---s) --suomet e-n--e - v---y---. P-- p----- (---- v------- e----- į v-------- P-r p-e-u- (-e-) v-s-o-e- e-n-m- į v-l-y-l-. -------------------------------------------- Per pietus (mes) visuomet einame į valgyklą. 0
Etsin työpaikkaa. (A-)-ie-------rbo. (--- i----- d----- (-š- i-š-a- d-r-o- ------------------ (Aš) ieškau darbo. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. (Aš- jau-m--ai -s- --d--bis. (--- j-- m---- e-- b-------- (-š- j-u m-t-i e-u b-d-r-i-. ---------------------------- (Aš) jau metai esu bedarbis. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Šioj- -al-j----ra) pe--d-u--b-d--b-ų. Š---- š----- (---- p-- d--- b-------- Š-o-e š-l-j- (-r-) p-r d-u- b-d-r-i-. ------------------------------------- Šioje šalyje (yra) per daug bedarbių. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?