Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   nl Werken

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [vijfenvijftig]

Werken

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Wa- v--- w--- d--- u? Wat voor werk doet u? 0
Mieheni on lääkäri. Mi-- m-- w---- a-- a---. Mijn man werkt als arts. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Ik w--- p------- a-- v-----------. Ik werk parttime als verpleegster. 0
Pian saamme eläkettä. Wi- z----- g--- o-- p------- o--------. Wij zullen gauw ons pensioen ontvangen. 0
Mutta verot ovat korkeita. Ma-- d- b---------- z--- h---. Maar de belastingen zijn hoog. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. En d- z---------------------- i- d---. En de ziektekostenverzekering is duur. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Wa- w-- j- w-----? Wat wil je worden? 0
Haluan tulla insinööriksi. Ik w-- g---- i-------- w-----. Ik wil graag ingenieur worden. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Ik w-- n--- d- u----------- g---. Ik wil naar de universiteit gaan. 0
Olen harjoittelija. Ik b-- s--------. Ik ben stagiaire. 0
En tienaa paljon. Ik v------ n--- v---. Ik verdien niet veel. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Ik l--- s---- i- h-- b---------. Ik loop stage in het buitenland. 0
Tuo on pomoni. Di- i- m--- b---. Dit is mijn baas. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Ik h-- l---- c--------. Ik heb leuke collega’s. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. We g--- i----- m----- n--- d- k------. We gaan iedere middag naar de kantine. 0
Etsin työpaikkaa. Ik b-- o- z--- n--- e-- b---. Ik ben op zoek naar een baan. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Ik b-- a- e-- j--- w-------. Ik ben al een jaar werkloos. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Er z--- t- v--- w-------- i- d-- l---. Er zijn te vele werklozen in dit land. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?