Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   ro Muncă

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [cincizeci şi cinci]

Muncă

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Ce -aceţ- --ofe-i----? C- f----- p----------- C- f-c-ţ- p-o-e-i-n-l- ---------------------- Ce faceţi profesional? 0
Mieheni on lääkäri. S-ţ-l--e- e-te d- -r-fe--- med--. S---- m-- e--- d- p------- m----- S-ţ-l m-u e-t- d- p-o-e-i- m-d-c- --------------------------------- Soţul meu este de profesie medic. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Eu---c-ez cu----ăta-e-----o-----a şi ---s----ă m----a-ă. E- l----- c- j------- d- n---- c- ş- a-------- m-------- E- l-c-e- c- j-m-t-t- d- n-r-ă c- ş- a-i-t-n-ă m-d-c-l-. -------------------------------------------------------- Eu lucrez cu jumătate de normă ca şi asistentă medicală. 0
Pian saamme eläkettä. În-cu-â-- vom --i-i-p--s-e. Î- c----- v-- p---- p------ Î- c-r-n- v-m p-i-i p-n-i-. --------------------------- În curând vom primi pensie. 0
Mutta verot ovat korkeita. Dar ----z----e --n--m--i. D-- i--------- s--- m---- D-r i-p-z-t-l- s-n- m-r-. ------------------------- Dar impozitele sunt mari. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Ş----igura--a --di--lă-e-t- sc-mpă. Ş- a--------- m------- e--- s------ Ş- a-i-u-a-e- m-d-c-l- e-t- s-u-p-. ----------------------------------- Şi asigurarea medicală este scumpă. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Ce-vr-i-s- de--- -dată? C- v--- s- d---- o----- C- v-e- s- d-v-i o-a-ă- ----------------------- Ce vrei să devii odată? 0
Haluan tulla insinööriksi. V-eau--ă d--i--ingi-e-. V---- s- d---- i------- V-e-u s- d-v-n i-g-n-r- ----------------------- Vreau să devin inginer. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Vrea- s- s---i-- -- -n-v-r--tat-. V---- s- s------ l- u------------ V-e-u s- s-u-i-z l- u-i-e-s-t-t-. --------------------------------- Vreau să studiez la universitate. 0
Olen harjoittelija. Eu--u-------t-cant. E- s--- p---------- E- s-n- p-a-t-c-n-. ------------------- Eu sunt practicant. 0
En tienaa paljon. Nu-c-şt-g m---. N- c----- m---- N- c-ş-i- m-l-. --------------- Nu câştig mult. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. F-- -ra--i-ă-în-străină-at-. F-- p------- î- s----------- F-c p-a-t-c- î- s-r-i-ă-a-e- ---------------------------- Fac practică în străinătate. 0
Tuo on pomoni. A--st- ---e şe-ul -e-. A----- e--- ş---- m--- A-e-t- e-t- ş-f-l m-u- ---------------------- Acesta este şeful meu. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Am--o-egi dră--ţi. A- c----- d------- A- c-l-g- d-ă-u-i- ------------------ Am colegi drăguţi. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. La--r--z--er-e------t-ea--a-la cant-n-. L- p---- m----- î---------- l- c------- L- p-â-z m-r-e- î-t-t-e-u-a l- c-n-i-ă- --------------------------------------- La prânz mergem întotdeauna la cantină. 0
Etsin työpaikkaa. Ca-t ---post. C--- u- p---- C-u- u- p-s-. ------------- Caut un post. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Su-t---j- d--u- -n--omer. S--- d--- d- u- a- ş----- S-n- d-j- d- u- a- ş-m-r- ------------------------- Sunt deja de un an şomer. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Î---a---as----unt--rea mul----o-eri. Î- ţ--- a--- s--- p--- m---- ş------ Î- ţ-r- a-t- s-n- p-e- m-l-i ş-m-r-. ------------------------------------ În ţara asta sunt prea mulţi şomeri. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?