Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   sv Arbeta

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [femtiofem]

Arbeta

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Mitä teette työksenne? V---ha--n--f-r-yr--? V-- h-- n- f-- y---- V-d h-r n- f-r y-k-? -------------------- Vad har ni för yrke? 0
Mieheni on lääkäri. M-- --- ---l-kar----l- --k-t. M-- m-- ä- l----- t--- y----- M-n m-n ä- l-k-r- t-l- y-k-t- ----------------------------- Min man är läkare till yrket. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Jag-arbet-- -eltid so- ----s-öt-r-ka. J-- a------ d----- s-- s------------- J-g a-b-t-r d-l-i- s-m s-u-s-ö-e-s-a- ------------------------------------- Jag arbetar deltid som sjuksköterska. 0
Pian saamme eläkettä. S-art---r-v- p-ns-o-. S---- f-- v- p------- S-a-t f-r v- p-n-i-n- --------------------- Snart får vi pension. 0
Mutta verot ovat korkeita. Men -k-tterna -- ----. M-- s-------- ä- h---- M-n s-a-t-r-a ä- h-g-. ---------------------- Men skatterna är höga. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Oc- ----för-ä------- ä--hög. O-- s--------------- ä- h--- O-h s-u-f-r-ä-r-n-e- ä- h-g- ---------------------------- Och sjukförsäkringen är hög. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Va--vil- d--b-i? V-- v--- d- b--- V-d v-l- d- b-i- ---------------- Vad vill du bli? 0
Haluan tulla insinööriksi. Ja- -i-l bl- -ng-n--r. J-- v--- b-- i-------- J-g v-l- b-i i-g-n-ö-. ---------------------- Jag vill bli ingenjör. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Ja---ill-stude-a på un-ve--itet. J-- v--- s------ p- u----------- J-g v-l- s-u-e-a p- u-i-e-s-t-t- -------------------------------- Jag vill studera på universitet. 0
Olen harjoittelija. J-g--r p-ak--k--t. J-- ä- p---------- J-g ä- p-a-t-k-n-. ------------------ Jag är praktikant. 0
En tienaa paljon. Ja- -jä-a- inte--y----. J-- t----- i--- m------ J-g t-ä-a- i-t- m-c-e-. ----------------------- Jag tjänar inte mycket. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. J---p--ktiser-- utom-a-d-. J-- p---------- u--------- J-g p-a-t-s-r-r u-o-l-n-s- -------------------------- Jag praktiserar utomlands. 0
Tuo on pomoni. D---d-- ---m-n-c-e-. D-- d-- ä- m-- c---- D-t d-r ä- m-n c-e-. -------------------- Det där är min chef. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Jag -----r-vli---k------r. J-- h-- t------- k-------- J-g h-r t-e-l-g- k-l-e-o-. -------------------------- Jag har trevliga kollegor. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Vid----chti- --r-vi--l--id -il- pers--a-r----u---g--. V-- l------- g-- v- a----- t--- p-------------------- V-d l-n-h-i- g-r v- a-l-i- t-l- p-r-o-a-r-s-a-r-n-e-. ----------------------------------------------------- Vid lunchtid går vi alltid till personalrestaurangen. 0
Etsin työpaikkaa. Ja- -öke--en-a-s-ä-----g. J-- s---- e- a----------- J-g s-k-r e- a-s-ä-l-i-g- ------------------------- Jag söker en anställning. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. J-g h-r ----- -rb-ts--- -------r. J-- h-- v---- a-------- i e-- å-- J-g h-r v-r-t a-b-t-l-s i e-t å-. --------------------------------- Jag har varit arbetslös i ett år. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. I d-- här-la-det ---ns-d---all--för -å-ga-a-b--slös-. I d-- h-- l----- f---- d-- a--- f-- m---- a---------- I d-t h-r l-n-e- f-n-s d-t a-l- f-r m-n-a a-b-t-l-s-. ----------------------------------------------------- I det här landet finns det allt för många arbetslösa. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?