Lauseita

fi Tunteita   »   lv Jūtas

56 [viisikymmentäkuusi]

Tunteita

Tunteita

56 [piecdesmit seši]

Jūtas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
tehdä mieli vē-ē-i-s v------- v-l-t-e- -------- vēlēties 0
Meidän tekee mieli. Mēs---l-mie-. M-- v-------- M-s v-l-m-e-. ------------- Mēs vēlamies. 0
Meidän ei tee mieli. M----e-ē-a-ie-. M-- n---------- M-s n-v-l-m-e-. --------------- Mēs nevēlamies. 0
pelottaa b-i-īties b-------- b-i-ī-i-s --------- baidīties 0
Minua pelottaa. Es baid-s. E- b------ E- b-i-o-. ---------- Es baidos. 0
Minua ei pelota. E- -e-a-dos. E- n-------- E- n-b-i-o-. ------------ Es nebaidos. 0
olla aikaa b-- l--k-m b-- l----- b-t l-i-a- ---------- būt laikam 0
Hänellä on aikaa. V--a- ir laiks. V---- i- l----- V-ņ-m i- l-i-s- --------------- Viņam ir laiks. 0
Hänellä ei ole aikaa. Viņ-- --v--a-k-. V---- n-- l----- V-ņ-m n-v l-i-a- ---------------- Viņam nav laika. 0
olla tylsää b----ar-ai---i b-- g--------- b-t g-r-a-c-g- -------------- būt garlaicīgi 0
Hänellä on tylsää. V-ņ-i-ir -arla--ī--. V---- i- g---------- V-ņ-i i- g-r-a-c-g-. -------------------- Viņai ir garlaicīgi. 0
Hänellä ei ole tylsää. Viņa---av--arl--c-g-. V---- n-- g---------- V-ņ-i n-v g-r-a-c-g-. --------------------- Viņai nav garlaicīgi. 0
olla nälkä b-t-i-sal-u-am b-- i--------- b-t i-s-l-u-a- -------------- būt izsalkušam 0
Onko teillä nälkä? V----ūs --a---zs-lku-i? V-- J-- e--- i--------- V-i J-s e-a- i-s-l-u-i- ----------------------- Vai Jūs esat izsalkuši? 0
Eikö teillä ole nälkä? V-- -ūs neesa---z--l----? V-- J-- n----- i--------- V-i J-s n-e-a- i-s-l-u-i- ------------------------- Vai Jūs neesat izsalkuši? 0
olla jano bū---z-lāpu-am b-- i--------- b-t i-s-ā-u-a- -------------- būt izslāpušam 0
Heillä on jano. Viņi--- -z-------. V--- i- i--------- V-ņ- i- i-s-ā-u-i- ------------------ Viņi ir izslāpuši. 0
Heillä ei ole jano. V-ņ--n-v i--lāp--i. V--- n-- i--------- V-ņ- n-v i-s-ā-u-i- ------------------- Viņi nav izslāpuši. 0

Salakielet

Kielillä pyrimme kertomaan, mitä ajattelemme ja tunnemme. Ymmärtäminen on siis kielen tärkein tavoite. Joskus ihmiset eivät kuitenkaan halua kaikkien ymmärtävän heitä. Siinä tapauksessa he keksivät salakieliä. Salakielet ovat viehättäneet ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi Julius Caesarilla oli oma salakieli. Hän lähetti salakielisiä viestejä valtakuntansa kaikille alueille. Hänen vihollisensa eivät kyenneet lukemaan salakielisiä uutisia. Salakielet ovat suojattua viestintää. Erottelemme itsemme toisista salakielten avulla. Osoitamme kuuluvamme vain tietyille avoimeen ryhmään. Käytämme salakieliä eri syistä. Rakastavaiset ovat kaikkina aikoina kirjoittaneet salakielisiä kirjeitä. Tietyillä ammattiryhmillä on myös omat kielensä. Taikureille, varkaille ja liike-elämän ihmisille on myös omia kieliä. Salakieliä käytetään kuitenkin useimmiten poliittisiin tarkoituksiin. Salakieliä on käytetty lähes joka sodassa. Sotilas- ja tiedustelupalveluilla on omat salakielten asiantuntijansa. Kryptologia on koodaustiede. Nykyaikaiset salauskoodit perustuvat monimutkaisiin matemaattisiin kaavoihin. Mutta ne ovat hyvin vaikeita purkaa. Olisi mahdotonta ajatella elämäämme ilman koodikieliä. Kryptattua tietoa käytetään nykyisin kaikkialla. Luottokortit ja sähköpostit – kaikki toimii koodeilla. Lapsista salakielet ovat erityisen jännittäviä. He rakastavat salaisten viestien vaihtamista ystäviensä kanssa. Salakielet ovat jopa hyödyllisiä lapsen kehitykselle… Ne edistävät luovuutta ja kiinnostusta kieltä kohtaan!