Lauseita

fi Ruumiinosia   »   nl Lichaamsdelen

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [achtenvijftig]

Lichaamsdelen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Minä piirrän miehen. I--b-- e-n-m---aa----t--e--nen. I- b-- e-- m-- a-- h-- t------- I- b-n e-n m-n a-n h-t t-k-n-n- ------------------------------- Ik ben een man aan het tekenen. 0
Ensin pään. E--s- --- -oof-. E---- h-- h----- E-r-t h-t h-o-d- ---------------- Eerst het hoofd. 0
Miehellä on hattu päässä. De -an--raag- -e- h--d. D- m-- d----- e-- h---- D- m-n d-a-g- e-n h-e-. ----------------------- De man draagt een hoed. 0
Hiuksia ei näe. Je k-n --jn-h-ar ---- z---. J- k-- z--- h--- n--- z---- J- k-n z-j- h-a- n-e- z-e-. --------------------------- Je kan zijn haar niet zien. 0
Korvia ei myöskään näe. Je --n-ook-z-j- --e- --et -i--. J- k-- o-- z--- o--- n--- z---- J- k-n o-k z-j- o-e- n-e- z-e-. ------------------------------- Je kan ook zijn oren niet zien. 0
Selkää ei myöskään näe. Je k-n -o- -----rug--ie--zie-. J- k-- o-- z--- r-- n--- z---- J- k-n o-k z-j- r-g n-e- z-e-. ------------------------------ Je kan ook zijn rug niet zien. 0
Minä piirrän silmät ja suun. Ik -en-de----n -n ---m--d ----h-- teke-en. I- b-- d- o--- e- d- m--- a-- h-- t------- I- b-n d- o-e- e- d- m-n- a-n h-t t-k-n-n- ------------------------------------------ Ik ben de ogen en de mond aan het tekenen. 0
Mies tanssii ja nauraa. De m-n danst en la--t. D- m-- d---- e- l----- D- m-n d-n-t e- l-c-t- ---------------------- De man danst en lacht. 0
Miehellä on pitkä nenä. De--a- hee-- e-n--a--- -e--. D- m-- h---- e-- l---- n---- D- m-n h-e-t e-n l-n-e n-u-. ---------------------------- De man heeft een lange neus. 0
Hänellä on keppi kädessään. H---d--a-- e-- ---k i----j- -a--en. H-- d----- e-- s--- i- z--- h------ H-j d-a-g- e-n s-o- i- z-j- h-n-e-. ----------------------------------- Hij draagt een stok in zijn handen. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. H-j---a-gt--o----n--ja-l--- zijn ne-. H-- d----- o-- e-- s---- o- z--- n--- H-j d-a-g- o-k e-n s-a-l o- z-j- n-k- ------------------------------------- Hij draagt ook een sjaal om zijn nek. 0
On talvi ja on kylmä. H-t is----t-r -n ----is--ou-. H-- i- w----- e- h-- i- k---- H-t i- w-n-e- e- h-t i- k-u-. ----------------------------- Het is winter en het is koud. 0
Kädet ovat voimakkaat. De----en ---n-----i--d. D- a---- z--- g-------- D- a-m-n z-j- g-s-i-r-. ----------------------- De armen zijn gespierd. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. D- b-nen--ijn-ook -e-pie--. D- b---- z--- o-- g-------- D- b-n-n z-j- o-k g-s-i-r-. --------------------------- De benen zijn ook gespierd. 0
Mies on lumesta. De ma- ----an ----uw. D- m-- i- v-- s------ D- m-n i- v-n s-e-u-. --------------------- De man is van sneeuw. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. H-j-dr---- g-----r--- e---e-n-j-s. H-- d----- g--- b---- e- g--- j--- H-j d-a-g- g-e- b-o-k e- g-e- j-s- ---------------------------------- Hij draagt geen broek en geen jas. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. M--r-----an -ev-i-s- -iet. M--- d- m-- b------- n---- M-a- d- m-n b-v-i-s- n-e-. -------------------------- Maar de man bevriest niet. 0
Hän on lumiukko. H-j----e-- ----u----. H-- i- e-- s--------- H-j i- e-n s-e-u-m-n- --------------------- Hij is een sneeuwman. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…