Lauseita

fi Postitoimistossa   »   lt Pašte

59 [viisikymmentäyhdeksän]

Postitoimistossa

Postitoimistossa

59 [penkiasdešimt devyni]

Pašte

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Missä on lähin postitoimisto? K----y-a--a--imia----s -----anti--p-š--s? K-- (---- a----------- / s------- p------ K-r (-r-) a-t-m-a-s-a- / s-k-n-i- p-š-a-? ----------------------------------------- Kur (yra) artimiausias / sekantis paštas? 0
Onko pitkä matka lähimmälle postitoimistolle? Ar-t-----k---r-imi---i- / -ek-n-----a-t-? A- t--- i-- a---------- / s------- p----- A- t-l- i-i a-t-m-a-s-o / s-k-n-i- p-š-o- ----------------------------------------- Ar toli iki artimiausio / sekančio pašto? 0
Missä on lähin postilaatikko? K-- (y--) -r--m-------/-sek---- -a-to-d-žu--? K-- (---- a---------- / s------ p---- d------ K-r (-r-) a-t-m-a-s-a / s-k-n-i p-š-o d-ž-t-? --------------------------------------------- Kur (yra) artimiausia / sekanti pašto dėžutė? 0
Minä tarvitsen pari postimerkkiä. M----e-kia-kelių----t-----klų. M-- r----- k---- p---- ž------ M-n r-i-i- k-l-ų p-š-o ž-n-l-. ------------------------------ Man reikia kelių pašto ženklų. 0
Yhden kortille sekä toisen kirjeelle. Atv--uk-i -- l-išk--. A-------- i- l------- A-v-r-k-i i- l-i-k-i- --------------------- Atvirukui ir laiškui. 0
Kuinka kallis postimaksu Amerikkaan on? Ko-- (-r-) s----im---oke---s-- A-e--k-? K--- (---- s------- m------- į A------- K-k- (-r-) s-u-t-m- m-k-s-i- į A-e-i-ą- --------------------------------------- Koks (yra) siuntimo mokestis į Ameriką? 0
Kuinka painava paketti on? Kiek-s-e--- s-un----s? K--- s----- s--------- K-e- s-e-i- s-u-t-n-s- ---------------------- Kiek sveria siuntinys? 0
Voinko lähettää sen ilmateitse? Ar -al-u-s--sti j- o-o p--t-? A- g---- s----- j- o-- p----- A- g-l-u s-ų-t- j- o-o p-š-u- ----------------------------- Ar galiu siųsti jį oro paštu? 0
Kuinka pitkään kestää kunnes se on perillä? Kai--ilgai-j-s -i-? ---ie- --g-i --t-uk-,--o----- nue--? K--- i---- j-- e--- / K--- i---- u------- k-- j-- n----- K-i- i-g-i j-s e-s- / K-e- i-g-i u-t-u-s- k-l j-s n-e-s- -------------------------------------------------------- Kaip ilgai jis eis? / Kiek ilgai užtruks, kol jis nueis? 0
Mistä voin soittaa puhelun? K-r --liu--ask-----t-? K-- g---- p----------- K-r g-l-u p-s-a-b-n-i- ---------------------- Kur galiu paskambinti? 0
Missä on lähin puhelinkoppi? Kur-(y-a- a-t--iau-i- - -ek-nti--elefono-b-d--ė? K-- (---- a---------- / s------ t------- b------ K-r (-r-) a-t-m-a-s-a / s-k-n-i t-l-f-n- b-d-l-? ------------------------------------------------ Kur (yra) artimiausia / sekanti telefono būdelė? 0
Onko teillä puhelinkortteja? A- t----e t--efo---k--t--ių? A- t----- t------- k-------- A- t-r-t- t-l-f-n- k-r-e-i-? ---------------------------- Ar turite telefono kortelių? 0
Onko teillä puhelinluetteloa? Ar -ur--e t-le--nų-k-y-ą? A- t----- t------- k----- A- t-r-t- t-l-f-n- k-y-ą- ------------------------- Ar turite telefonų knygą? 0
Tiedättekö Itävallan suuntanumeron? Ar--ino---Austr-jos k---? A- ž----- A-------- k---- A- ž-n-t- A-s-r-j-s k-d-? ------------------------- Ar žinote Austrijos kodą? 0
Odottakaa hetki niin otan siitä selvää. M---t-lę,-(--) --oj-pažiūr--i-. M-------- (--- t--- p---------- M-n-t-l-, (-š- t-o- p-ž-ū-ė-i-. ------------------------------- Minutėlę, (aš) tuoj pažiūrėsiu. 0
Linja on aina varattu. L-ni-a vis-o--t--žimt-. L----- v------- u------ L-n-j- v-s-o-e- u-i-t-. ----------------------- Linija visuomet užimta. 0
Minkä numeron valitsitte? K--į -u---į --rin--te? K--- n----- s--------- K-k- n-m-r- s-r-n-o-e- ---------------------- Kokį numerį surinkote? 0
Teidän pitää ensin valita nolla! P-r--a--ia tu--t- -i-k-- n--į. P--------- t----- r----- n---- P-r-i-u-i- t-r-t- r-n-t- n-l-. ------------------------------ Pirmiausia turite rinkti nulį. 0

Tunteetkin puhuvat eri kieliä!

Monia eri kieliä puhutaan eri puolilla maailmaa. Ei ole universaalia ihmiskieltä. Entä kasvojen ilmeet? Onko tunteiden kieli universaali? Ei, siinäkin on eroja! Hyvin kauan uskottiin, että ihmiset ilmaisevat tunteita samalla tavoin. Kasvonilmeiden kielen ajateltiin tulevan ymmärretyksi kaikkialla. Charles Darwin uskoi, että tunteet ovat ihmisille elintärkeitä. Siksi niiden täytyi tulla ymmärretyksi samalla tavoin kaikissa kulttuureissa. Uusissa tutkimuksissa on tultu kuitenkin erilaiseen tulokseen. Ne osoittavat, että tunteiden kielessä on myös eroja. Toisin sanoen kulttuurimme vaikuttaa kasvonilmeisiin. Siksi ihmiset eri puolilla maailmaa näyttävät ja tulkitsevat tunteitaan eri lailla. Tiedemiehet erottavat kuusi perustunnetta. Ne ovat onni, suru, viha, inho, pelko ja hämmästys. Eurooppalaisilla on kuitenkin erilaiset kasvonilmeet kuin aasialaisilla. Ja he lukevat erilaisia asioita samoista ilmeistä. Useat kokeet ovat todistaneet tämän. Niissä koehenkilöille näytettiin tietokoneesta kasvoja. Koehenkilöiden piti kuvailla, mitä he näkivät kasvoista. On monia syitä siihen, miksi tulokset vaihtelivat. Tunteita näytetään joissakin kulttuureissa enemmän kuin toisissa. Kasvojen ilmeiden intensiivisyyttä ei tulkita samalla tavoin kaikkialla. Eri kulttuureista tulevat ihmiset kiinnittävät myös huomiota eri asioihin. Aasialaiset keskittyvät silmiin lukiessaan kasvonilmeitä. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset taas katsovat suuta. Yksi kasvonilme kuitenkin ymmärretään kaikissa kulttuureissa… Se on kaunis hymy!