Lauseita

fi Postitoimistossa   »   ro La poştă

59 [viisikymmentäyhdeksän]

Postitoimistossa

Postitoimistossa

59 [cincizeci şi nouă]

La poştă

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Missä on lähin postitoimisto? U--e -----u---toar-- p-ş--? U--- e--- u--------- p----- U-d- e-t- u-m-t-a-e- p-ş-ă- --------------------------- Unde este următoarea poştă? 0
Onko pitkä matka lähimmälle postitoimistolle? Est--d-p--te -ână--a -r-ăt-area po-tă? E--- d------ p--- l- u--------- p----- E-t- d-p-r-e p-n- l- u-m-t-a-e- p-ş-ă- -------------------------------------- Este departe până la următoarea poştă? 0
Missä on lähin postilaatikko? U-d--e-te--r---o-rea c--i--p-şt--ă? U--- e--- u--------- c---- p------- U-d- e-t- u-m-t-a-e- c-t-e p-ş-a-ă- ----------------------------------- Unde este următoarea cutie poştală? 0
Minä tarvitsen pari postimerkkiä. Am---vo-e de două-tim--e--oşt--e. A- n----- d- d--- t----- p------- A- n-v-i- d- d-u- t-m-r- p-ş-a-e- --------------------------------- Am nevoie de două timbre poştale. 0
Yhden kortille sekä toisen kirjeelle. Pent-u-o -e-e-e-ş--- scri---r-. P----- o v----- ş- o s--------- P-n-r- o v-d-r- ş- o s-r-s-a-e- ------------------------------- Pentru o vedere şi o scrisoare. 0
Kuinka kallis postimaksu Amerikkaan on? Cât-c-st--t-x- -o-t-lă-p---ru--m--ic-? C-- c---- t--- p------ p----- A------- C-t c-s-ă t-x- p-ş-a-ă p-n-r- A-e-i-a- -------------------------------------- Cât costă taxa poştală pentru America? 0
Kuinka painava paketti on? C-- de -r-u --t- -ole-ul? C-- d- g--- e--- c------- C-t d- g-e- e-t- c-l-t-l- ------------------------- Cât de greu este coletul? 0
Voinko lähettää sen ilmateitse? P-t -ă--l -----t-------i-n? P-- s- î- t----- p-- a----- P-t s- î- t-i-i- p-r a-i-n- --------------------------- Pot să îl trimit par avion? 0
Kuinka pitkään kestää kunnes se on perillä? Câ---u--az- pâ-ă -ju--e -a--e-tin-ţ-e? C-- d------ p--- a----- l- d---------- C-t d-r-a-ă p-n- a-u-g- l- d-s-i-a-i-? -------------------------------------- Cât durează până ajunge la destinaţie? 0
Mistä voin soittaa puhelun? De-u-de--o---- u--telef--? D- u--- p-- d- u- t------- D- u-d- p-t d- u- t-l-f-n- -------------------------- De unde pot da un telefon? 0
Missä on lähin puhelinkoppi? Und----te--r-ă-o-r-a-ca-i-ă-te-e-o---ă? U--- e--- u--------- c----- t---------- U-d- e-t- u-m-t-a-e- c-b-n- t-l-f-n-c-? --------------------------------------- Unde este următoarea cabină telefonică? 0
Onko teillä puhelinkortteja? Ave---ca--e-e de-t---f--? A---- c------ d- t------- A-e-i c-r-e-e d- t-l-f-n- ------------------------- Aveţi cartele de telefon? 0
Onko teillä puhelinluetteloa? Av-ţ----car-e-d- te---on? A---- o c---- d- t------- A-e-i o c-r-e d- t-l-f-n- ------------------------- Aveţi o carte de telefon? 0
Tiedättekö Itävallan suuntanumeron? Şti---pr-fixu- ---t----? Ş---- p------- A-------- Ş-i-i p-e-i-u- A-s-r-e-? ------------------------ Ştiţi prefixul Austriei? 0
Odottakaa hetki niin otan siitä selvää. U- m-m--t,--aut. U- m------ c---- U- m-m-n-, c-u-. ---------------- Un moment, caut. 0
Linja on aina varattu. Lin---e-t---e--- oc--at-. L---- e--- m---- o------- L-n-a e-t- m-r-u o-u-a-ă- ------------------------- Linia este mereu ocupată. 0
Minkä numeron valitsitte? C- n-m---a---forma-? C- n---- a-- f------ C- n-m-r a-i f-r-a-? -------------------- Ce număr aţi format? 0
Teidän pitää ensin valita nolla! Tre---- să ---maţ- m-i-întâ- z---! T------ s- f------ m-- î---- z---- T-e-u-e s- f-r-a-i m-i î-t-i z-r-! ---------------------------------- Trebuie să formaţi mai întâi zero! 0

Tunteetkin puhuvat eri kieliä!

Monia eri kieliä puhutaan eri puolilla maailmaa. Ei ole universaalia ihmiskieltä. Entä kasvojen ilmeet? Onko tunteiden kieli universaali? Ei, siinäkin on eroja! Hyvin kauan uskottiin, että ihmiset ilmaisevat tunteita samalla tavoin. Kasvonilmeiden kielen ajateltiin tulevan ymmärretyksi kaikkialla. Charles Darwin uskoi, että tunteet ovat ihmisille elintärkeitä. Siksi niiden täytyi tulla ymmärretyksi samalla tavoin kaikissa kulttuureissa. Uusissa tutkimuksissa on tultu kuitenkin erilaiseen tulokseen. Ne osoittavat, että tunteiden kielessä on myös eroja. Toisin sanoen kulttuurimme vaikuttaa kasvonilmeisiin. Siksi ihmiset eri puolilla maailmaa näyttävät ja tulkitsevat tunteitaan eri lailla. Tiedemiehet erottavat kuusi perustunnetta. Ne ovat onni, suru, viha, inho, pelko ja hämmästys. Eurooppalaisilla on kuitenkin erilaiset kasvonilmeet kuin aasialaisilla. Ja he lukevat erilaisia asioita samoista ilmeistä. Useat kokeet ovat todistaneet tämän. Niissä koehenkilöille näytettiin tietokoneesta kasvoja. Koehenkilöiden piti kuvailla, mitä he näkivät kasvoista. On monia syitä siihen, miksi tulokset vaihtelivat. Tunteita näytetään joissakin kulttuureissa enemmän kuin toisissa. Kasvojen ilmeiden intensiivisyyttä ei tulkita samalla tavoin kaikkialla. Eri kulttuureista tulevat ihmiset kiinnittävät myös huomiota eri asioihin. Aasialaiset keskittyvät silmiin lukiessaan kasvonilmeitä. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset taas katsovat suuta. Yksi kasvonilme kuitenkin ymmärretään kaikissa kulttuureissa… Se on kaunis hymy!