Lauseita

fi Postitoimistossa   »   sv På posten

59 [viisikymmentäyhdeksän]

Postitoimistossa

Postitoimistossa

59 [femtionio]

På posten

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Missä on lähin postitoimisto? V-r -r-n---ast---os--o-to-? V-- ä- n------- p---------- V-r ä- n-r-a-t- p-s-k-n-o-? --------------------------- Var är närmaste postkontor? 0
Onko pitkä matka lähimmälle postitoimistolle? Är de--lån---till-nä--aste po-t? Ä- d-- l---- t--- n------- p---- Ä- d-t l-n-t t-l- n-r-a-t- p-s-? -------------------------------- Är det långt till närmaste post? 0
Missä on lähin postilaatikko? Var ä- n-rm-st- b-e---da? V-- ä- n------- b-------- V-r ä- n-r-a-t- b-e-l-d-? ------------------------- Var är närmaste brevlåda? 0
Minä tarvitsen pari postimerkkiä. Jag-b-höv-r et--p-- ---märk--. J-- b------ e-- p-- f--------- J-g b-h-v-r e-t p-r f-i-ä-k-n- ------------------------------ Jag behöver ett par frimärken. 0
Yhden kortille sekä toisen kirjeelle. F-- --- ko-t o-h-e-t b--v. F-- e-- k--- o-- e-- b---- F-r e-t k-r- o-h e-t b-e-. -------------------------- För ett kort och ett brev. 0
Kuinka kallis postimaksu Amerikkaan on? H---dy----- po---t t-ll-A---i-a? H-- d--- ä- p----- t--- A------- H-r d-r- ä- p-r-o- t-l- A-e-i-a- -------------------------------- Hur dyrt är portot till Amerika? 0
Kuinka painava paketti on? Hur t---- -r -a-e-et? H-- t---- ä- p------- H-r t-n-t ä- p-k-t-t- --------------------- Hur tungt är paketet? 0
Voinko lähettää sen ilmateitse? Kan jag--ki--- de- --d-fl----st? K-- j-- s----- d-- m-- f-------- K-n j-g s-i-k- d-t m-d f-y-p-s-? -------------------------------- Kan jag skicka det med flygpost? 0
Kuinka pitkään kestää kunnes se on perillä? Hu---än-e---ö--r-de-,---l-s -e--kom-e--fram? H-- l---- d----- d--- t---- d-- k----- f---- H-r l-n-e d-ö-e- d-t- t-l-s d-t k-m-e- f-a-? -------------------------------------------- Hur länge dröjer det, tills det kommer fram? 0
Mistä voin soittaa puhelun? Va--k-- --- ---g-? V-- k-- j-- r----- V-r k-n j-g r-n-a- ------------------ Var kan jag ringa? 0
Missä on lähin puhelinkoppi? V-r-----s n-rma--e-------nki---? V-- f---- n------- t------------ V-r f-n-s n-r-a-t- t-l-f-n-i-s-? -------------------------------- Var finns närmaste telefonkiosk? 0
Onko teillä puhelinkortteja? Har -i t-lefonko-t? H-- n- t----------- H-r n- t-l-f-n-o-t- ------------------- Har ni telefonkort? 0
Onko teillä puhelinluetteloa? Har-n- -n t-le--n----l--? H-- n- e- t-------------- H-r n- e- t-l-f-n-a-a-o-? ------------------------- Har ni en telefonkatalog? 0
Tiedättekö Itävallan suuntanumeron? Vet-n-----d-n-m-e---il- ---e-ri-e? V-- n- l---------- t--- Ö--------- V-t n- l-n-s-u-r-t t-l- Ö-t-r-i-e- ---------------------------------- Vet ni landsnumret till Österrike? 0
Odottakaa hetki niin otan siitä selvää. Ett--go-bl-c-,---g sk- -- efter. E-- ö--------- j-- s-- s- e----- E-t ö-o-b-i-k- j-g s-a s- e-t-r- -------------------------------- Ett ögonblick, jag ska se efter. 0
Linja on aina varattu. L-n-e- är-al-ti- upp-ag--. L----- ä- a----- u-------- L-n-e- ä- a-l-i- u-p-a-e-. -------------------------- Linjen är alltid upptagen. 0
Minkä numeron valitsitte? Vil-et-num--- -ar ni--a--? V----- n----- h-- n- v---- V-l-e- n-m-e- h-r n- v-l-? -------------------------- Vilket nummer har ni valt? 0
Teidän pitää ensin valita nolla! N- -åst---ö-s--s-å -n-no---! N- m---- f---- s-- e- n----- N- m-s-e f-r-t s-å e- n-l-a- ---------------------------- Ni måste först slå en nolla! 0

Tunteetkin puhuvat eri kieliä!

Monia eri kieliä puhutaan eri puolilla maailmaa. Ei ole universaalia ihmiskieltä. Entä kasvojen ilmeet? Onko tunteiden kieli universaali? Ei, siinäkin on eroja! Hyvin kauan uskottiin, että ihmiset ilmaisevat tunteita samalla tavoin. Kasvonilmeiden kielen ajateltiin tulevan ymmärretyksi kaikkialla. Charles Darwin uskoi, että tunteet ovat ihmisille elintärkeitä. Siksi niiden täytyi tulla ymmärretyksi samalla tavoin kaikissa kulttuureissa. Uusissa tutkimuksissa on tultu kuitenkin erilaiseen tulokseen. Ne osoittavat, että tunteiden kielessä on myös eroja. Toisin sanoen kulttuurimme vaikuttaa kasvonilmeisiin. Siksi ihmiset eri puolilla maailmaa näyttävät ja tulkitsevat tunteitaan eri lailla. Tiedemiehet erottavat kuusi perustunnetta. Ne ovat onni, suru, viha, inho, pelko ja hämmästys. Eurooppalaisilla on kuitenkin erilaiset kasvonilmeet kuin aasialaisilla. Ja he lukevat erilaisia asioita samoista ilmeistä. Useat kokeet ovat todistaneet tämän. Niissä koehenkilöille näytettiin tietokoneesta kasvoja. Koehenkilöiden piti kuvailla, mitä he näkivät kasvoista. On monia syitä siihen, miksi tulokset vaihtelivat. Tunteita näytetään joissakin kulttuureissa enemmän kuin toisissa. Kasvojen ilmeiden intensiivisyyttä ei tulkita samalla tavoin kaikkialla. Eri kulttuureista tulevat ihmiset kiinnittävät myös huomiota eri asioihin. Aasialaiset keskittyvät silmiin lukiessaan kasvonilmeitä. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset taas katsovat suuta. Yksi kasvonilme kuitenkin ymmärretään kaikissa kulttuureissa… Se on kaunis hymy!