Lauseita

fi Pankissa   »   et Pangas

60 [kuusikymmentä]

Pankissa

Pankissa

60 [kuuskümmend]

Pangas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Haluan avata tilin. Ma s------ k----- a----. Ma sooviks kontot avada. 0
Tässä on passini. Si-- o- m- p---. Siin on mu pass. 0
Ja tässä on osoitteeni. Ja s--- o- m- a------. Ja siin on mu aadress. 0
Haluan tallettaa rahaa tililleni. Ma s-------- o-- k------ r--- k----. Ma sooviksin oma kontole raha kanda. 0
Haluan nostaa rahaa tililtäni. Ma s-------- o-- k------ r--- v----. Ma sooviksin oma kontolt raha võtta. 0
Haluan hakea tiliotteeni. Ma s-------- k--------------. Ma sooviksin kontoväljavõtet. 0
Haluan lunastaa matkasekin. Ma s-------- r---------- r----- v-------. Ma sooviksin reisitšekki rahaks vahetada. 0
Kuinka korkeat ovat maksut? Ku- k----- o- t----? Kui kõrged on tasud? 0
Mihin minun pitää allekirjoittaa? Ku-- m- a--- k-------- p---? Kuhu ma alla kirjutama pean? 0
Minä odotan pankkisiirtoa Saksasta. Ma o---- p------------- S---------. Ma ootan pangaülekannet Saksamaalt. 0
Tässä on tilinumeroni. Si-- o- m- k----------. Siin on mu kontonumber. 0
Ovatko rahat saapuneet? Ka- r--- o- s-------? Kas raha on saabunud? 0
Minä tahtoisin vaihtaa nämä rahat. Ma s------ s---- r--- v-------. Ma sooviks selle raha vahetada. 0
Minä tarvitsen US-dollareita. Mu- o- v--- U-- d--------. Mul on vaja USA dollareid. 0
Antaisitteko minulle pieniä seteleitä? Pa--- a---- m---- v-------- k------. Palun andke mulle väikeseid kupüüre. 0
Onko täällä pankkiautomaattia? Ka- s--- o- s----------------? Kas siin on sularahaautomaati? 0
Kuinka paljon rahaa voi nostaa? Ku- p---- r--- v--- v---- v----? Kui palju raha võib välja võtta? 0
Mitä luottokortteja täällä voi käyttää? Mi------- k------------ s--- s--- k-------? Milliseid krediitkaarte saab siin kasutada? 0

Onko olemassa universaali kielioppi?

Kun opimme kielen, opimme myös sen kieliopin. Kun lapset oppivat äidinkielensä, se tapahtuu automaattisesti. He eivät huomaa, että heidän aivonsa oppivat erilaisia sääntöjä. Siitä huolimatta he oppivat äidinkielensä oikein alusta asti. Koska on paljon erilaisia kieliä, on myös monia kielioppijärjestelmiä. Mutta onko olemassa universaalia kielioppia? Tiedemiehet ovat tutkineet tätä kauan. Uudet tutkimukset voivat antaa vastauksen. Aivotutkijat ovat nimittäin tehneet mielenkiintoisen löydön. He laittoivat koehenkilöt opiskelemaan kielioppisääntöjä. Koehenkilöt olivat kielikoulun oppilaita. He opiskelivat japania tai italiaa. Puolet kielioppisäännöistä oli täysin keksittyjä. Koehenkilöt eivät kuitenkaan tienneet siitä. Opiskelijoille annettiin opiskelun jälkeen lauseita. Heidän piti arvioida, olivatko lauseet oikein. Samaan aikaan kun he käsittelivät lauseita, heidän aivojaan analysoitiin. Toisin sanoen tutkijat mittasivat aivojen aktiivisuutta. Tällä tavoin he saattoivat tutkia, miten aivot reagoivat lauseisiin. Näyttää siltä, että aivomme tunnistavat kieliopin! Puhetta muodostettaessa tietyt aivojen alueet ovat aktiivisia. Brocan alue on yksi niistä. Se on isoaivojen vasemmassa aivolohkossa. Kun opiskelijoilla oli edessään aitoja kielioppisääntöjä, se oli hyvin aktiivinen. Kun he taas katsoivat keksittyjä sääntöjä, aktiivisuus pieneni merkittävästi. Voi siis olla, että kaikilla kielioppijärjestelmillä on sama perusta. Silloin ne kaikki noudattaisivat samoja periaatteita. Ja nämä periaatteet olisivat meissä synnynnäisiä…