Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   mk Редни броеви

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [шеесет и еден]

61 [shyeyesyet i yedyen]

Редни броеви

[Ryedni broyevi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. Прв-о- ---ец-----н-ари. П----- м---- е ј------- П-в-о- м-с-ц е ј-н-а-и- ----------------------- Првиот месец е јануари. 0
P-viot-m-es-e-z -- ј-n-o-r-. P----- m------- y- ј-------- P-v-o- m-e-y-t- y- ј-n-o-r-. ---------------------------- Prviot myesyetz ye јanooari.
Toinen kuukausi on helmikuu. В-о-и----есе------вр-ари. В------ м---- е ф-------- В-о-и-т м-с-ц е ф-в-у-р-. ------------------------- Вториот месец е февруари. 0
V-or--t my--yet- y--f-ev-o-a--. V------ m------- y- f---------- V-o-i-t m-e-y-t- y- f-e-r-o-r-. ------------------------------- Vtoriot myesyetz ye fyevrooari.
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Т----от м-с---е мар-. Т------ м---- е м---- Т-е-и-т м-с-ц е м-р-. --------------------- Третиот месец е март. 0
T-ye-iot-myesyet- y------. T------- m------- y- m---- T-y-t-o- m-e-y-t- y- m-r-. -------------------------- Tryetiot myesyetz ye mart.
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Че-в-т--т--ес-ц-е--п-и-. Ч-------- м---- е а----- Ч-т-р-и-т м-с-ц е а-р-л- ------------------------ Четвртиот месец е април. 0
Chy-tvrt--t mye--e-z-y--ap-il. C---------- m------- y- a----- C-y-t-r-i-t m-e-y-t- y- a-r-l- ------------------------------ Chyetvrtiot myesyetz ye april.
Viides kuukausi on toukokuu. П-ттиот -ес-ц-е -ај. П------ м---- е м--- П-т-и-т м-с-ц е м-ј- -------------------- Петтиот месец е мај. 0
Pyet---- my--y-tz y--maј. P------- m------- y- m--- P-e-t-o- m-e-y-t- y- m-ј- ------------------------- Pyettiot myesyetz ye maј.
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Ш-с--и---м-се--е---ни. Ш------- м---- е ј---- Ш-с-т-о- м-с-ц е ј-н-. ---------------------- Шесттиот месец е јуни. 0
Sh-e-t-i-t--y--yetz--e -o-n-. S--------- m------- y- ј----- S-y-s-t-o- m-e-y-t- y- ј-o-i- ----------------------------- Shyesttiot myesyetz ye јooni.
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Ш-с- ме---и--- --л-в--а ---ин-. Ш--- м----- с- п------- г------ Ш-с- м-с-ц- с- п-л-в-н- г-д-н-. ------------------------------- Шест месеци се половина година. 0
Sh--st-m--s-e--i -y- ---ovina g-od--a. S----- m-------- s-- p------- g------- S-y-s- m-e-y-t-i s-e p-l-v-n- g-o-i-a- -------------------------------------- Shyest myesyetzi sye polovina guodina.
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, ј-ну--и,-февр-а-и, --рт ј------- ф-------- м--- ј-н-а-и- ф-в-у-р-, м-р- ----------------------- јануари, февруари, март 0
јan-o-ri- -y--r-o---, --rt ј-------- f---------- m--- ј-n-o-r-, f-e-r-o-r-, m-r- -------------------------- јanooari, fyevrooari, mart
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. а-р-л-----, ---и. а----- м--- ј---- а-р-л- м-ј- ј-н-. ----------------- април, мај, јуни. 0
apri-- -aј,-јoo-i. a----- m--- ј----- a-r-l- m-ј- ј-o-i- ------------------ april, maј, јooni.
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Се----т---се-----у-и. С------ м---- е ј---- С-д-и-т м-с-ц е ј-л-. --------------------- Седмиот месец е јули. 0
Syedm--t-m--s--tz y- ј-o--. S------- m------- y- ј----- S-e-m-o- m-e-y-t- y- ј-o-i- --------------------------- Syedmiot myesyetz ye јooli.
Kahdeksas kuukausi on elokuu. Ос-ио---есе--- а-г-с-. О----- м---- е а------ О-м-о- м-с-ц е а-г-с-. ---------------------- Осмиот месец е август. 0
O-mi-t -----et- ---a-g--o-t. O----- m------- y- a-------- O-m-o- m-e-y-t- y- a-g-o-s-. ---------------------------- Osmiot myesyetz ye avguoost.
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. Д-в-тт--т-м--ец-е с--т--ври. Д-------- м---- е с--------- Д-в-т-и-т м-с-ц е с-п-е-в-и- ---------------------------- Деветтиот месец е септември. 0
Dyevy--ti-- --esy--z-----yep-----ri. D---------- m------- y- s----------- D-e-y-t-i-t m-e-y-t- y- s-e-t-e-v-i- ------------------------------------ Dyevyettiot myesyetz ye syeptyemvri.
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Д---ттио------ц е о----ври. Д-------- м---- е о-------- Д-с-т-и-т м-с-ц е о-т-м-р-. --------------------------- Десеттиот месец е октомври. 0
Dyesye-ti-t m-es-etz----ok----r-. D---------- m------- y- o-------- D-e-y-t-i-t m-e-y-t- y- o-t-m-r-. --------------------------------- Dyesyettiot myesyetz ye oktomvri.
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Ед----с-----т --сец е н----ри. Е------------ м---- е н------- Е-и-а-с-т-и-т м-с-ц е н-е-в-и- ------------------------------ Единаесеттиот месец е ноември. 0
Y-----ye--e---o----e--e---y- --y-m---. Y--------------- m------- y- n-------- Y-d-n-y-s-e-t-o- m-e-y-t- y- n-y-m-r-. -------------------------------------- Yedinayesyettiot myesyetz ye noyemvri.
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Д-ан--с---и-т---с-ц-е------в--. Д------------ м---- е д-------- Д-а-а-с-т-и-т м-с-ц е д-к-м-р-. ------------------------------- Дванаесеттиот месец е декември. 0
D-an-y-sy--t--- myesy-t--ye d-ek-em-r-. D-------------- m------- y- d---------- D-a-a-e-y-t-i-t m-e-y-t- y- d-e-y-m-r-. --------------------------------------- Dvanayesyettiot myesyetz ye dyekyemvri.
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Д-а---с-- -ес-ци-с--едн- г--и-а. Д-------- м----- с- е--- г------ Д-а-а-с-т м-с-ц- с- е-н- г-д-н-. -------------------------------- Дванаесет месеци се една година. 0
D-a---e-yet ----yet-- sy---edna -u--in-. D---------- m-------- s-- y---- g------- D-a-a-e-y-t m-e-y-t-i s-e y-d-a g-o-i-a- ---------------------------------------- Dvanayesyet myesyetzi sye yedna guodina.
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, ј---- -вгу-т, с-п----ри, ј---- а------ с--------- ј-л-, а-г-с-, с-п-е-в-и- ------------------------ јули, август, септември, 0
ј-o--- a----o-t,--ye-tye--r-, ј----- a-------- s----------- ј-o-i- a-g-o-s-, s-e-t-e-v-i- ----------------------------- јooli, avguoost, syeptyemvri,
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. ок-о-в-и- -ое------д--е----. о-------- н------- д-------- о-т-м-р-, н-е-в-и- д-к-м-р-. ---------------------------- октомври, ноември, декември. 0
ok---v-i, -oy-mv-i--dy-----vri. o-------- n-------- d---------- o-t-m-r-, n-y-m-r-, d-e-y-m-r-. ------------------------------- oktomvri, noyemvri, dyekyemvri.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…