Lauseita

fi Kysyä 1   »   be Задаваць пытанні 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шэсцьдзесят два]

62 [shests’dzesyat dva]

Задаваць пытанні 1

[Zadavats’ pytannі 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
opiskella вучыц-а в------ в-ч-ц-а ------- вучыцца 0
v-c-yt-tsa v--------- v-c-y-s-s- ---------- vuchytstsa
Opiskelevatko oppilaat paljon? В-ч-і---ч-ц-а--мат? В---- в------ ш---- В-ч-і в-ч-ц-а ш-а-? ------------------- Вучні вучацца шмат? 0
Vu-----v--h--sts--sh---? V----- v--------- s----- V-c-n- v-c-a-s-s- s-m-t- ------------------------ Vuchnі vuchatstsa shmat?
Eivät, he opiskelevat vähän. Н---я-- в-ч-----м---. Н-- я-- в------ м---- Н-, я-ы в-ч-ц-а м-л-. --------------------- Не, яны вучацца мала. 0
N-, y--- vu-h-t-tsa --la. N-- y--- v--------- m---- N-, y-n- v-c-a-s-s- m-l-. ------------------------- Ne, yany vuchatstsa mala.
kysyä п-та-ь п----- п-т-ц- ------ пытаць 0
p-t---’ p------ p-t-t-’ ------- pytats’
Kysyttekö te usein opettajalta? В- ча-та-----е-------------? В- ч---- п------ н---------- В- ч-с-а п-т-е-е н-с-а-н-к-? ---------------------------- Вы часта пытаеце настаўніка? 0
V--c--sta---t---s--n--tau---a? V- c----- p------- n---------- V- c-a-t- p-t-e-s- n-s-a-n-k-? ------------------------------ Vy chasta pytaetse nastaunіka?
Ei, en kysy opettajalta usein. Не- я -ытаю яго-няч-ста. Н-- я п---- я-- н------- Н-, я п-т-ю я-о н-ч-с-а- ------------------------ Не, я пытаю яго нячаста. 0
Ne---------y--yago-ny--h-sta. N-- y- p----- y--- n--------- N-, y- p-t-y- y-g- n-a-h-s-a- ----------------------------- Ne, ya pytayu yago nyachasta.
vastata а-к-з--ць а-------- а-к-з-а-ь --------- адказваць 0
adkaz--ts’ a--------- a-k-z-a-s- ---------- adkazvats’
Vastatkaa, kiitos. Ад----ай----кал- ла--а. А---------- к--- л----- А-к-з-а-ц-, к-л- л-с-а- ----------------------- Адказвайце, калі ласка. 0
A--a-va-ts-,--a-і--as-a. A----------- k--- l----- A-k-z-a-t-e- k-l- l-s-a- ------------------------ Adkazvaytse, kalі laska.
Minä vastaan. Я-ад---ва-. Я а-------- Я а-к-з-а-. ----------- Я адказваю. 0
Y--adk-z-ayu. Y- a--------- Y- a-k-z-a-u- ------------- Ya adkazvayu.
työskennellä пр--аваць п-------- п-а-а-а-ь --------- працаваць 0
pr--sav-ts’ p---------- p-a-s-v-t-’ ----------- pratsavats’
Työskenteleekö hän juuri? Ё--ц-п-р --ац-е? Ё- ц---- п------ Ё- ц-п-р п-а-у-? ---------------- Ён цяпер працуе? 0
En----ap-r---a-s-e? E- t------ p------- E- t-y-p-r p-a-s-e- ------------------- En tsyaper pratsue?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Т--,--- ц-п-р п-ац--. Т--- ё- ц---- п------ Т-к- ё- ц-п-р п-а-у-. --------------------- Так, ён цяпер працуе. 0
Tak--yon-ts----r-pr--sue. T--- y-- t------ p------- T-k- y-n t-y-p-r p-a-s-e- ------------------------- Tak, yon tsyaper pratsue.
tulla пры-о-з--ь п--------- п-ы-о-з-ц- ---------- прыходзіць 0
p---ho--і--’ p----------- p-y-h-d-і-s- ------------ prykhodzіts’
Tuletteko te? В- п-ыйд-ец-? В- п--------- В- п-ы-д-е-е- ------------- Вы прыйдзеце? 0
V- pryyd----e? V- p---------- V- p-y-d-e-s-? -------------- Vy pryydzetse?
Kyllä, tulemme kohta. Т--- мы за--- пры--зем. Т--- м- з---- п-------- Т-к- м- з-р-з п-ы-д-е-. ----------------------- Так, мы зараз прыйдзем. 0
Tak- -- -a--- ---yd--m. T--- m- z---- p-------- T-k- m- z-r-z p-y-d-e-. ----------------------- Tak, my zaraz pryydzem.
asua ж--ь ж--- ж-ц- ---- жыць 0
zhyts’ z----- z-y-s- ------ zhyts’
Asutteko te Berliinissä? Вы -ы-я-е-ў ----і--? В- ж----- ў Б------- В- ж-в-ц- ў Б-р-і-е- -------------------- Вы жывяце ў Берліне? 0
Vy-z--vyat-- u Ber----? V- z-------- u B------- V- z-y-y-t-e u B-r-і-e- ----------------------- Vy zhyvyatse u Berlіne?
Kyllä, asun Berliinissä. Т--- ----ву - -е-ліне. Т--- я ж--- ў Б------- Т-к- я ж-в- ў Б-р-і-е- ---------------------- Так, я жыву ў Берліне. 0
Tak--y--z---u-- B-rlі--. T--- y- z---- u B------- T-k- y- z-y-u u B-r-і-e- ------------------------ Tak, ya zhyvu u Berlіne.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!