Lauseita

fi Kysyä 1   »   sl Postavljanje vprašanj 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [dvainšestdeset]

Postavljanje vprašanj 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
opiskella uč--- se u---- s- u-i-i s- -------- učiti se 0
Opiskelevatko oppilaat paljon? Se --jak- -el-k--u-ijo? S- d----- v----- u----- S- d-j-k- v-l-k- u-i-o- ----------------------- Se dijaki veliko učijo? 0
Eivät, he opiskelevat vähän. Ne------. N-- m---- N-, m-l-. --------- Ne, malo. 0
kysyä v--a--------raše--t-) v------- (----------- v-r-š-t- (-p-a-e-a-i- --------------------- vprašati (spraševati) 0
Kysyttekö te usein opettajalta? Al--pog--t--s--aš----e-učit--ja? A-- p------ s--------- u-------- A-i p-g-s-o s-r-š-j-t- u-i-e-j-? -------------------------------- Ali pogosto sprašujete učitelja? 0
Ei, en kysy opettajalta usein. Ne--p-aš-je- ga --g----. N- s-------- g- p------- N- s-r-š-j-m g- p-g-s-o- ------------------------ Ne sprašujem ga pogosto. 0
vastata odgo-or-t---o-----r---i) o--------- (------------ o-g-v-r-t- (-d-o-a-j-t-) ------------------------ odgovoriti (odgovarjati) 0
Vastatkaa, kiitos. O-g-v-ri-e,--r---m. O---------- p------ O-g-v-r-t-, p-o-i-. ------------------- Odgovorite, prosim. 0
Minä vastaan. O-go-a-jam. O---------- O-g-v-r-a-. ----------- Odgovarjam. 0
työskennellä de-ati d----- d-l-t- ------ delati 0
Työskenteleekö hän juuri? Ali--- t-enut------a? A-- o- t------- d---- A-i o- t-e-u-n- d-l-? --------------------- Ali on trenutno dela? 0
Kyllä, hän työskentelee juuri. Da, o---r---t-------. D-- o- t------- d---- D-, o- t-e-u-n- d-l-. --------------------- Da, on trenutno dela. 0
tulla priti, pr-ha--ti p----- p-------- p-i-i- p-i-a-a-i ---------------- priti, prihajati 0
Tuletteko te? Ali -r-det-? A-- p------- A-i p-i-e-e- ------------ Ali pridete? 0
Kyllä, tulemme kohta. D-, -a-oj p---e-o. D-- t---- p------- D-, t-k-j p-i-e-o- ------------------ Da, takoj pridemo. 0
asua stanov-ti s-------- s-a-o-a-i --------- stanovati 0
Asutteko te Berliinissä? S---uj--e-- Berli-u? S-------- v B------- S-a-u-e-e v B-r-i-u- -------------------- Stanujete v Berlinu? 0
Kyllä, asun Berliinissä. D-----a--j-m---Ber-i--. D-- s------- v B------- D-, s-a-u-e- v B-r-i-u- ----------------------- Da, stanujem v Berlinu. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!