Lauseita

fi Kysyä 1   »   uk Ставити запитання 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шістдесят два]

62 [shistdesyat dva]

Ставити запитання 1

[Stavyty zapytannya 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
opiskella В--тися В------ В-и-и-я ------- Вчитися 0
Vchyty-ya V-------- V-h-t-s-a --------- Vchytysya
Opiskelevatko oppilaat paljon? У--- б---т----а-ься? У--- б----- в------- У-н- б-г-т- в-а-ь-я- -------------------- Учні багато вчаться? 0
U--ni ba-----vc-a-ʹ--a? U---- b----- v--------- U-h-i b-h-t- v-h-t-s-a- ----------------------- Uchni bahato vchatʹsya?
Eivät, he opiskelevat vähän. Н-- ---и--ч-т----ма-о. Н-- в--- в------ м---- Н-, в-н- в-а-ь-я м-л-. ---------------------- Ні, вони вчаться мало. 0
N-- -ony--c--tʹs-- m-lo. N-- v--- v-------- m---- N-, v-n- v-h-t-s-a m-l-. ------------------------ Ni, vony vchatʹsya malo.
kysyä За-иту--ти З--------- З-п-т-в-т- ---------- Запитувати 0
Za--tu---y Z--------- Z-p-t-v-t- ---------- Zapytuvaty
Kysyttekö te usein opettajalta? Ви -а--о-за-ит--те--чи-е--? В- ч---- з-------- в------- В- ч-с-о з-п-т-є-е в-и-е-я- --------------------------- Ви часто запитуєте вчителя? 0
V- c-a--- za-yt-ye-e--chyte--a? V- c----- z--------- v--------- V- c-a-t- z-p-t-y-t- v-h-t-l-a- ------------------------------- Vy chasto zapytuyete vchytelya?
Ei, en kysy opettajalta usein. Ні--я--е ч--то--ого-----ту-. Н-- я н- ч---- й--- з------- Н-, я н- ч-с-о й-г- з-п-т-ю- ---------------------------- Ні, я не часто його запитую. 0
Ni, ya-----has-o y---------t-yu. N-- y- n- c----- y---- z-------- N-, y- n- c-a-t- y-o-o z-p-t-y-. -------------------------------- Ni, ya ne chasto y̆oho zapytuyu.
vastata Ві-п-в-д-ти В---------- В-д-о-і-а-и ----------- Відповідати 0
V-d--vi--ty V---------- V-d-o-i-a-y ----------- Vidpovidaty
Vastatkaa, kiitos. В-дп--і--йт-- бу-ь----к-. В------------ б---------- В-д-о-і-а-т-, б-д---а-к-. ------------------------- Відповідайте, будь-ласка. 0
V-d-o---a-̆t-- -u---las-a. V------------- b---------- V-d-o-i-a-̆-e- b-d---a-k-. -------------------------- Vidpoviday̆te, budʹ-laska.
Minä vastaan. Я ві---в-д-ю. Я в---------- Я в-д-о-і-а-. ------------- Я відповідаю. 0
Y- vidp-viday-. Y- v----------- Y- v-d-o-i-a-u- --------------- YA vidpovidayu.
työskennellä П---ювати П-------- П-а-ю-а-и --------- Працювати 0
Pr-t----aty P---------- P-a-s-u-a-y ----------- Pratsyuvaty
Työskenteleekö hän juuri? В------а---рац--? В-- з---- п------ В-н з-р-з п-а-ю-? ----------------- Він зараз працює? 0
Vi- ---a--p--t-y-y-? V-- z---- p--------- V-n z-r-z p-a-s-u-e- -------------------- Vin zaraz pratsyuye?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Т------н--араз-прац-є. Т--- в-- з---- п------ Т-к- в-н з-р-з п-а-ю-. ---------------------- Так, він зараз працює. 0
T-k- -in ----z--ra------. T--- v-- z---- p--------- T-k- v-n z-r-z p-a-s-u-e- ------------------------- Tak, vin zaraz pratsyuye.
tulla Приход--и П-------- П-и-о-и-и --------- Приходити 0
Pryk--d-ty P--------- P-y-h-d-t- ---------- Prykhodyty
Tuletteko te? Ви--дет-? В- й----- В- й-е-е- --------- Ви йдете? 0
Vy---d---? V- y------ V- y-d-t-? ---------- Vy y̆dete?
Kyllä, tulemme kohta. Т-к,-м- з-ра- --и-де--. Т--- м- з---- п-------- Т-к- м- з-р-з п-и-д-м-. ----------------------- Так, ми зараз прийдемо. 0
T-k,-my-z-ra- pry--d---. T--- m- z---- p--------- T-k- m- z-r-z p-y-̆-e-o- ------------------------ Tak, my zaraz pryy̆demo.
asua Ж--и Ж--- Ж-т- ---- Жити 0
Z--ty Z---- Z-y-y ----- Zhyty
Asutteko te Berliinissä? В- ------ --Бе--і--? В- ж----- в Б------- В- ж-в-т- в Б-р-і-і- -------------------- Ви живете в Берліні? 0
Vy -----t----Be---n-? V- z------ v B------- V- z-y-e-e v B-r-i-i- --------------------- Vy zhyvete v Berlini?
Kyllä, asun Berliinissä. Та-,---ж-ву - ---ліні. Т--- я ж--- в Б------- Т-к- я ж-в- в Б-р-і-і- ---------------------- Так, я живу в Берліні. 0
Ta-,----zh--- - B--li--. T--- y- z---- v B------- T-k- y- z-y-u v B-r-i-i- ------------------------ Tak, ya zhyvu v Berlini.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!