Lauseita

fi Kieltomuoto 1   »   af Ontkenning 1

64 [kuusikymmentäneljä]

Kieltomuoto 1

Kieltomuoto 1

64 [vier en sestig]

Ontkenning 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
En ymmärrä (tätä) sanaa. Ek -er-taa--n-e-di----o-d-n--. E- v------- n-- d-- w---- n--- E- v-r-t-a- n-e d-e w-o-d n-e- ------------------------------ Ek verstaan nie die woord nie. 0
En ymmärrä (tätä) lausetta. E- -e-s-aan n----ie-s-n -ie. E- v------- n-- d-- s-- n--- E- v-r-t-a- n-e d-e s-n n-e- ---------------------------- Ek verstaan nie die sin nie. 0
En ymmärrä (tämän) merkitystä. E- v---taa----- di--b--ekenis---e. E- v------- n-- d-- b-------- n--- E- v-r-t-a- n-e d-e b-t-k-n-s n-e- ---------------------------------- Ek verstaan nie die betekenis nie. 0
opettaja di---------s-r d-- o--------- d-e o-d-r-y-e- -------------- die onderwyser 0
Ymmärrättekö opettajaa? Versta-n-u --e-onde---s-r? V------- u d-- o---------- V-r-t-a- u d-e o-d-r-y-e-? -------------------------- Verstaan u die onderwyser? 0
Kyllä, ymmärrän häntä hyvin. J-,-ek v-r-taan-h---g-ed. J-- e- v------- h-- g---- J-, e- v-r-t-a- h-m g-e-. ------------------------- Ja, ek verstaan hom goed. 0
opettaja die ond--w-se--s d-- o----------- d-e o-d-r-y-e-e- ---------------- die onderwyseres 0
Ymmärrättekö opettajaa? V--st--n----i--o---rwys----? V------- u d-- o------------ V-r-t-a- u d-e o-d-r-y-e-e-? ---------------------------- Verstaan u die onderwyseres? 0
Kyllä, ymmärrän häntä hyvin. J-,--k verst-a- ha-r-----. J-- e- v------- h--- g---- J-, e- v-r-t-a- h-a- g-e-. -------------------------- Ja, ek verstaan haar goed. 0
ihmiset d-e mense d-- m---- d-e m-n-e --------- die mense 0
Ymmärrättekö ihmisiä? Ve-st-a- u ----m-ns-? V------- u d-- m----- V-r-t-a- u d-e m-n-e- --------------------- Verstaan u die mense? 0
Ei, en ymmärrä heitä niin hyvin. Ne---ek -e-s--a---u--e-n-- so----d----. N--- e- v------- h---- n-- s- g--- n--- N-e- e- v-r-t-a- h-l-e n-e s- g-e- n-e- --------------------------------------- Nee, ek verstaan hulle nie so goed nie. 0
tyttöystävä di--v--en--n d-- v------- d-e v-i-n-i- ------------ die vriendin 0
Onko teillä tyttöystävää? Het-u-’n vr-en--n? H-- u ’- v-------- H-t u ’- v-i-n-i-? ------------------ Het u ’n vriendin? 0
Kyllä, minulla on. Ja--ek h-t. J-- e- h--- J-, e- h-t- ----------- Ja, ek het. 0
tytär d-- dogt-r d-- d----- d-e d-g-e- ---------- die dogter 0
Onko teillä tytärtä? H-t-u-’--d-----? H-- u ’- d------ H-t u ’- d-g-e-? ---------------- Het u ’n dogter? 0
Ei, minulla ei ole. Nee---k het-nie. N--- e- h-- n--- N-e- e- h-t n-e- ---------------- Nee, ek het nie. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Sokeat prosessoivat puhetta tehokkaammin

Ihmiset, jotka eivät näe, kuulevat paremmin. Sen seurauksena he selviytyvät helpommin jokapäiväisessä elämässä. Sokeat voivat myös prosessoida puhetta paremmin! Lukemattomat tieteelliset tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Tutkijat antoivat koehenkilöiden kuunnella äänityksiä. Sitten puhenopeutta lisättiin huomattavasti. Siitä huolimatta sokeat koehenkilöt ymmärsivät äänityksiä. Näkevät koehenkilöt sen sijaan ymmärsivät hyvin huonosti. Puhenopeus oli heille liian suuri. Toinen koe tuotti samanlaiset tulokset. Näkevät ja sokeat koehenkilöt kuuntelivat monenlaisia lauseita. Osaa jokaisesta lauseesta oli käsitelty. Viimeinen sana oli korvattu mitään tarkoittamattomalla sanalla. Koehenkilöiden piti arvioida lauseita. Heidän piti päättää, oliko lauseissa järkeä vai ei. Samaan aikaan kun he käsittelivät lauseita, heidän aivojaan analysoitiin. Tutkijat mittasivat tiettyjä aivokäyriä. Sillä tavoin he näkivät, miten nopeasti aivot ratkaisivat tehtävän. Sokeilla koehenkilöillä tietty signaali ilmestyi hyvin nopeasti. Tämä signaali osoittaa, että lause on analysoitu. Näkevillä koehenkilöillä tuo signaali ilmaantui paljon myöhemmin. Sitä, miksi sokeat ihmiset käsittelevät puhetta tehokkaammin, ei vielä tiedetä. Tiedemiehillä on kuitenkin teoria. He uskovat, että näiden aivot käyttävät tiettyä aivojen aluetta intensiivisesti. Se on alue, jolla näkevät ihmiset käsittelevät visuaalisia ärsykkeitä. Tätä aluetta sokeat ihmiset eivät käytä näkemiseen. Se on siis käytettävissä muihin tehtäviin. Siksi sokeilla on suurempi puheen käsittelykapasiteetti…