Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   bg Отрицание 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [шейсет и пет]

65 [sheyset i pet]

Отрицание 2

[Otritsanie 2]

suomi bulgaria Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Ск-- л- е п--------? Скъп ли е пръстенът? 0
S--- l- y- p--------? Sk-- l- y- p--------? Skyp li ye prystenyt? S-y- l- y- p-y-t-n-t? --------------------?
Ei, se maksaa vain sata euroa. Не- т-- с----- с--- с-- е---. Не, той струва само сто евро. 0
N-, t-- s----- s--- s-- y----. Ne- t-- s----- s--- s-- y----. Ne, toy struva samo sto yevro. N-, t-y s-r-v- s-m- s-o y-v-o. --,--------------------------.
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Но а- и-- с--- п-------. Но аз има само петдесет. 0
N- a- i-- s--- p-------. No a- i-- s--- p-------. No az ima samo petdeset. N- a- i-a s-m- p-t-e-e-. -----------------------.
Oletko jo valmis? Го--- / г----- л- с- в---? Готов / готова ли си вече? 0
G---- / g----- l- s- v----? Go--- / g----- l- s- v----? Gotov / gotova li si veche? G-t-v / g-t-v- l- s- v-c-e? ------/-------------------?
Ei, en vielä. Не- о-- н-. Не, още не. 0
N-, o----- n-. Ne- o----- n-. Ne, oshche ne. N-, o-h-h- n-. --,----------.
Mutta olen kohta valmis. Но е- с--- с-- г---- / г-----. Но ей сега съм готов / готова. 0
N- y-- s--- s-- g---- / g-----. No y-- s--- s-- g---- / g-----. No yey sega sym gotov / gotova. N- y-y s-g- s-m g-t-v / g-t-v-. ----------------------/-------.
Haluaisitko vielä keittoa? Ис--- л- о-- с---? Искаш ли още супа? 0
I----- l- o----- s---? Is---- l- o----- s---? Iskash li oshche supa? I-k-s- l- o-h-h- s-p-? ---------------------?
Ei, en halua enää. Не- н- и---- п-----. Не, не искам повече. 0
N-, n- i---- p------. Ne- n- i---- p------. Ne, ne iskam poveche. N-, n- i-k-m p-v-c-e. --,-----------------.
Mutta haluaisin vielä jäätelön. Но и---- о-- е--- с-------. Но искам още един сладолед. 0
N- i---- o----- y---- s-------. No i---- o----- y---- s-------. No iskam oshche yedin sladoled. N- i-k-m o-h-h- y-d-n s-a-o-e-. ------------------------------.
Oletko asunut kauan täällä? От----- л- ж----- т--? Отдавна ли живееш тук? 0
O------ l- z------- t--? Ot----- l- z------- t--? Otdavna li zhiveesh tuk? O-d-v-a l- z-i-e-s- t-k? -----------------------?
En, vasta kuukauden. Не- е--- о- е--- м----. Не, едва от един месец. 0
N-, y---- o- y---- m-----. Ne- y---- o- y---- m-----. Ne, yedva ot yedin mesets. N-, y-d-a o- y-d-n m-s-t-. --,----------------------.
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. Но в--- п------- м---- х---. Но вече познавам много хора. 0
N- v---- p------- m---- k----. No v---- p------- m---- k----. No veche poznavam mnogo khora. N- v-c-e p-z-a-a- m-o-o k-o-a. -----------------------------.
Lähdetkö huomenna kotiin? Ще п------ л- у--- з- в----? Ще пътуваш ли утре за вкъщи? 0
S---- p------- l- u--- z- v-------? Sh--- p------- l- u--- z- v-------? Shche pytuvash li utre za vkyshchi? S-c-e p-t-v-s- l- u-r- z- v-y-h-h-? ----------------------------------?
En, vasta viikonloppuna. Не- ч-- в к--- н- с--------. Не, чак в края на седмицата. 0
N-, c--- v k---- n- s---------. Ne- c--- v k---- n- s---------. Ne, chak v kraya na sedmitsata. N-, c-a- v k-a-a n- s-d-i-s-t-. --,---------------------------.
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. Но о-- в н----- щ- с- в----. Но още в неделя ще се върна. 0
N- o----- v n------ s---- s- v----. No o----- v n------ s---- s- v----. No oshche v nedelya shche se vyrna. N- o-h-h- v n-d-l-a s-c-e s- v-r-a. ----------------------------------.
Onko tyttäresi jo aikuinen? Дъ---- т- г----- л- е в---? Дъщеря ти голяма ли е вече? 0
D--------- t- g------ l- y- v----? Dy-------- t- g------ l- y- v----? Dyshcherya ti golyama li ye veche? D-s-c-e-y- t- g-l-a-a l- y- v-c-e? ---------------------------------?
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Не- т- е е--- н- с----------. Не, тя е едва на седемнайсет. 0
N-, t-- y- y---- n- s----------. Ne- t-- y- y---- n- s----------. Ne, tya ye yedva na sedemnayset. N-, t-a y- y-d-a n- s-d-m-a-s-t. --,----------------------------.
Mutta hänellä on jo poikaystävä. Но в--- и-- п------. Но вече има приятел. 0
N- v---- i-- p-------. No v---- i-- p-------. No veche ima priyatel. N- v-c-e i-a p-i-a-e-. ---------------------.

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!