Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   et Eitamine 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [kuuskümmend viis]

Eitamine 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Kas --e sõrm-s--n-kal-is? K-- s-- s----- o- k------ K-s s-e s-r-u- o- k-l-i-? ------------------------- Kas see sõrmus on kallis? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. Ei- --e-ma-sa- ------ -ada---r-t. E-- s-- m----- a----- s--- e----- E-, s-e m-k-a- a-n-l- s-d- e-r-t- --------------------------------- Ei, see maksab ainult sada eurot. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Ku-d-mul--n--i-ult-vi-s-üm-e--. K--- m-- o- a----- v----------- K-i- m-l o- a-n-l- v-i-k-m-e-d- ------------------------------- Kuid mul on ainult viiskümmend. 0
Oletko jo valmis? Ole-----ju-- val-is? O--- s- j--- v------ O-e- s- j-b- v-l-i-? -------------------- Oled sa juba valmis? 0
Ei, en vielä. Ei,-v-el ---te. E-- v--- m----- E-, v-e- m-t-e- --------------- Ei, veel mitte. 0
Mutta olen kohta valmis. Aga ---e -l-----l-is. A-- k--- o--- v------ A-a k-h- o-e- v-l-i-. --------------------- Aga kohe olen valmis. 0
Haluaisitko vielä keittoa? S-o-i--sa---el --p-i? S----- s- v--- s----- S-o-i- s- v-e- s-p-i- --------------------- Soovid sa veel suppi? 0
Ei, en halua enää. Ei---- ei---h--------. E-- m- e- t--- r------ E-, m- e- t-h- r-h-e-. ---------------------- Ei, ma ei taha rohkem. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. A-a---el üh- -ä-tist. A-- v--- ü-- j------- A-a v-e- ü-t j-ä-i-t- --------------------- Aga veel üht jäätist. 0
Oletko asunut kauan täällä? E-ad -- j--- -a-a----n? E--- s- j--- k--- s---- E-a- s- j-b- k-u- s-i-? ----------------------- Elad sa juba kaua siin? 0
En, vasta kuukauden. E----l--s----m-st kuud. E-- a---- e------ k---- E-, a-l-s e-i-e-t k-u-. ----------------------- Ei, alles esimest kuud. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. Kui- m--tu-ne--ju-- -alj--ini--s-. K--- m- t----- j--- p---- i------- K-i- m- t-n-e- j-b- p-l-u i-i-e-i- ---------------------------------- Kuid ma tunnen juba palju inimesi. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? S---a- -a ---me-ko--? S----- s- h---- k---- S-i-a- s- h-m-e k-j-? --------------------- Sõidad sa homme koju? 0
En, vasta viikonloppuna. E-,--l-es---d------et--el. E-- a---- n--------------- E-, a-l-s n-d-l-v-h-t-s-l- -------------------------- Ei, alles nädalavahetusel. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. Aga-ma tulen j--- ---a-äeva- --gasi. A-- m- t---- j--- p--------- t------ A-a m- t-l-n j-b- p-h-p-e-a- t-g-s-. ------------------------------------ Aga ma tulen juba pühapäeval tagasi. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? K-s ---tüta--on -u---t-i---s--n-d? K-- s- t---- o- j--- t------------ K-s s- t-t-r o- j-b- t-i-k-s-a-u-? ---------------------------------- Kas su tütar on juba täiskasvanud? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. E-, -a-------e- -e---e-e---. E-- t- o- a---- s----------- E-, t- o- a-l-s s-i-s-t-i-t- ---------------------------- Ei, ta on alles seitseteist. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. A-- --l-on -uba----ss-sõ--r. A-- t-- o- j--- p----------- A-a t-l o- j-b- p-i-s-s-b-r- ---------------------------- Aga tal on juba poiss-sõber. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!